Suunnistus, salibandy, jumppa, tennis, ratsastus, sukellus. Scanian Södertäljen tehdas on kuin pieni muutaman tuhannen asukkaan kaupunki, jonka liikuntatiloissa voi harrastaa mitä tahansa kehoa kohentavaa. Tuskin löytyy lajia, jonka harrastuskerho ei jo pyörisi Södertäljessä Tukholman eteläpuolella.
Vesijumppa on kiva asia, muttei selitä sitä, miksei kuluttava teollisuustyö aja ihmisiä joukoin sairastamaan. Scanian sairauspoissaolot jäävät koko maan keskiarvosta.
Ruotsin kokonaistilanteessa ei tosin ole kehumista: Euroopan maista vain Norjassa ollaan yhtä paljon sairauslomalla kuin Ruotsissa.
Linja- ja kuorma-autojen valmistaja painii työterveydessä samassa sarjassa pankkien ja muun siistin sisätyön kanssa. Scanian Ruotsin tehtaiden sairauspoissaolot vastaavat viittä prosenttia työajasta, kun esimerkiksi terästeollisuusyritys SSAB:llä luku on 8,6.
Koko konsernin työterveyshuollosta vastaava lääkäri Carina Albiin Svensk läväyttää tietokoneruudulle powerpoint-esityksen, jonka tarkoituksena on selvittää, miksi Scanialla sairastetaan vähän verrattuna koko maahan. Ruudulla vaihtuvat kauniit sanat: henkilöstön koulutus, kuntoutuksen koordinointi, melumittaukset.
- Työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja kehitykseen. Tärkeintä on se, että viihtyy ja tuntee olevansa tärkeä, Albiin Svensk painottaa.
Scanian terveysasema on kuin pienen kaupungin terveyskeskus. Perusterveydenhuollon lisäksi terveysasemalla on ympärivuorokautinen valmius ensiapuun esimerkiksi sydänkohtaustapauksissa.
Työterveysasemia on monilla muillakin suurilla työnantajilla. Scania eroaa edukseen kuitenkin siinä, että tämän vuoden alusta myös perheenjäsenet ovat voineet saada hoitoa keskuksessa, mikä on samalla työnantajan etu.
- Vie vähemmän aikaa työpanoksesta, jos sairaan lapsen tuo tänne, Albiin Svensk toteaa.
Scania-maailma, joka kattaa liki kaikki elämänalueet, ei tunnu yksinomaan miellyttävältä ajatukselta. Viekö työpaikan menetys Scania-landian asukkailta koko elämän?
Järjestelmien erot selittävät lukuja
Ruotsalaiset asiantuntijat ovat sitä mieltä, että yritysten oma työterveyshuolto on tärkeässä roolissa sairauspoissaolojen vähentämisessä. Keskimäärin työterveyshuolto on ollut Ruotsissa retuperällä sen jälkeen, kun valtio lakkasi tukemasta toimintaa 1990-luvulla.
Ruotsin vakuutuskassan ohjelmapäällikkö Siwert Gärdestig sanoo, että työterveyslääkärillä on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa sairausloman kulkuun, koska hän näkee tilanteen läheltä ja on perillä työpaikan olosuhteista.
- Mitä nopeammin asiaan tartutaan, sitä paremmat mahdollisuudet on saada ihmiset takaisin työelämään, Gärdestig uskoo.
Ruotsin sairauspoissaolojen määrä on noin kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Kesäkuun lopussa sairauspäivärahalla oli runsaat 200 000 ruotsalaista.
Ruotsalaiset eivät kuitenkaan ole sen kipeämpiä kuin muutkaan eurooppalaiset, vaan korkeat luvut johtuvat pitkälti järjestelmien eroista. Ruotsissa ei ole esimerkiksi ehdotonta takarajaa sille, miten kauan sairausloma voi kestää.
- Suomessa hyvät edut katkeavat aika nopeasti, minkä vuoksi ihmiset hakeutuvat töihin tai siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle, sanoo professori Heikki Savolainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Joidenkin kohdalla sairausloman loppu merkitsee työttömyyden alkua. Suomen työttömyysluvut ovatkin selvästi länsinaapuria korkeammat.
- Yksi syy on se, että Ruotsissa työelämässä pysytään vanhemmiksi, mikä lisää sairauspoissaoloja, selvittää vakuutuskassan analyytikko Rolf Lundgren.
Pitkään sairastaneet takaisin töihin
Ruotsin sairauspoissaolojen määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2003. Nyt luvut ovat jääneet junnaamaan paikalleen. Näyttää siltä, että demarihallituksen kunnianhimoinen tavoite, jonka mukaan sairauslomapäivät piti puolittaa vuoden 2002 tasosta vuoteen 2008 mennessä, jää haaveeksi. Eri asia on sitten se, mitä tapahtuu, jos hallitus jää syksyn vaalien jälkeen demareille haaveeksi.
Vakuutuskassan juuri julkistaman ennusteen mukaan sairauslomapäivien määrä on vuoden 2008 taitteessa nykytahdilla 55 miljoonaa, kun tavoite on 46 miljoonaa.
Viranomaiset yrittävät monin eri keinoin palauttaa ruotsalaiset sorvin ääreen. Erityisen huolestuneita ollaan pitkäaikaissairaista. Kesäkuun lopussa noin 90 000 oli sairastanut kotona vuotta pidemmän jakson.
Vakuutuskassa ja työnvälitysvirasto ( Arbetsförmedlingen ) ovat juuri käynnistäneet kahdessa läänissä pilottiprojektin, jonka avulla yritetään saada pitkään sairauslomalla olleet vaiheittain työelämään. Viranomaisten arvion mukaan noin kolmannes yli kaksi vuotta sairastaneista ja määräaikaista varhaiseläkettä nauttivista on vielä osittain työkykyisiä. Tarkoituksena on etsiä heille voimia vastaavaa työtä. Ensi vuonna projekti aiotaan laajentaa koko maan kattavaksi.
Ruotsissa osa-aikaista sairastamista pidetään suotavana vaihtoehtona. Ruotsalaiset ovat voineet käydä töissä ja sairastaa samanaikaisesti jo vuosia.
Carina Albiin Svensk sanoo, että osa-aikainen sairausloma on aina ensisijainen vaihtoehto.
- Silloin on paremmat mahdollisuudet saada ihmiset takaisin töihin. Tehtäviä voidaan soveltaa työkyvyn mukaan, Albiin Svensk sanoo.
Suomessa osapäiväinen sairauspäiväraha otetaan käyttöön ensi vuoden alussa.
Työväsymys yleistynyt
Ruotsalainen voi sairastaa viikon kotona, ennen kuin työnantaja vaatii lääkärintodistuksen. Suomessa lääkärintodistus on lain mukaan oikeus vaatia ensimmäisestä päivästä lähtien. Esimerkiksi valtio on on kuitenkin luopunut oikeudestaan ja sairauslomalla saa olla kolme päivää ilman todistusta.
Savolainen on huomannut kulttuurieroja sairauslomien myöntämisessä. Ruotsissa sairauslomia kirjoitetaan helpommin väsymyksen tai perheongelmien takia.
- Ne ovat empatiasyistä myönnettäviä sairauslomia. Sitä kulttuuria meillä ei ole, Savolainen sanoo.
Albiin Svenskin mukaan oirediagnoosit ovat lisääntyneet samalla kun ruumiillisen rasituksen aiheuttamat sairaudet ovat vähentyneet.
- Väsymys voi olla sairausloman syy, vaikka taustalla on jotain muuta, Albiin Svensk toteaa.
Ruotsissa ei ole toistaiseksi selkeitä ohjeita sairauslomien myöntämiselle. Viranomaiset laativat parhaillaan pelisääntöjä, joiden perusteella lääkärit voivat tulevaisuudessa arvioida työntekijän työkyvyn. Lääkäreitä koulutetaan selvittämään ja kontrolloimaan, mitkä toimenpiteet sopivat parhaiten kullekin palkolliselle.
Vaihtelu vähensi rasitusvammoja
Työsuojeluvaltuutettu Anna-Liisa Hautala on työskennellyt Scanialla 30 vuotta. 1980-luvulla monet naiset joutuivat Hautalan mukaan sairauseläkkeelle pahojen niska- ja selkävaivojen takia. Tilanne parani 1990-luvulla, kun työtehtäviä ruvettiin kierrättämään ja laajentamaan.
- Ennen kun tehtiin koko ajan samaa hommaa, niin rasitusvammojahan siitä tuli, Hautala kertoo.
Hautalan mukaan työnantaja on selvästi satsannut kuntoutukseen. Nyt selvitetään myös paljon aiempaa herkemmin, missä on vika, jos sairausloma pitkittyy.
- Vielä 5-6 vuotta sitten siihen ei juuri kiinnitetty huomiota, Hautala kertoo.
Hautalan mukaan työterveyshuollosta ollaan monta mieltä. Jotkut ovat epäluuloisia ja ajattelevat lääkärien toimivan vain työnantajan hyväksi. Monet ovat kuitenkin tyytyväisiä, että apu löytyy läheltä.
Sairastuvuus on Scanialla vähentynyt selvästi vuosien saatossa. Pääosin kehitys johtuu valtion rakenteellisista muutoksista, jotka ovat vaikuttaneet kaikkiin yrityksiin.
1990-luvun alussa sairauslomapäivien määrä humahti jyrkkään alamäkeen, kun Ruotsin sairausvakuutusjärjestelmää rukattiin muun muassa alentamalla sairauspäivärahan tasoa ja ottamalla käyttöön karenssipäivä, jolta ei saa palkkaa. Nykyisin työnantaja joutuu myös maksamaan 14 ensimmäiseltä sairauslomapäivältä palkkaa, mikä on omiaan lisäämään kontrollia.
Vuoden 2005 alusta työnantaja on lisäksi maksanut 15:nnestä sairauslomapäivästä alkaen 15 prosenttia sairauskustannuksista aina siihen asti, kunnes työntekijä palaa töihin. Työnantajat maksavat vuosittain noin 18,4 miljardia kruunua sairauspoissaolomaksuja.
Työterveyshuollosta tai pitäisikö sanoa työntekijöiden huollosta on tullut tärkeä osa liiketoimintaa.
- Jokainen panostettu kruunu maksaa itsensä takaisin moninkertaisena, vakuuttaa lehdistöpäällikkö Hans-Åke Danielsson.
Syntyy vinna-vinna situation , kuten ruotsalaiset sanovat, kaikki voittavat.
Danielsson elää niin kuin opettaa. Päivät sohvaperunana päättyivät jokin aika sitten työterveyslääkärin suosituksesta. Nyt Danielsson treenaa maratonille.
PÄIVI OJANPERÄ, Södertälje
