Kuumi syksyi o usse, mut kyl vuare viiskymmentkuus syksy oli tavalist kuumempi. See oli kuuma mailmal ja Turuski.
Suame maajoukkueki joutus lähtemä Unkarist pois jaloist, ku rupes pyssyt puhuma. Suetsilki tarvitti suamalaissi appu.
Mut Turus oli omast takka kuuma, tänne tuppas lokakuus rokki. Sillon kaik tiäsi, et see o jumalatont meno ja villitte nuariso, varsinki kaik villamyssymissit ja lättähatut.
Viliki hekotti nii, ettei meinannu tolpillas pysy, ku hän luki lehrest, et rokki tua framil alkuihmise. Joku amerikkalaine psykoloki oli sanonu, et Sinatraski o jotta, mut siim Presleys ei mittä.
Sit siin kerrottin kui lättähatut oli mellonu Ruatsiski jonku rokkikonsertim peräst. Ja Enklannis oli rikotettu akkuni. Kamala peli simmone.
Kaik nämä kerrottin kaks viikko ennenku Turus piretti rokkikonsertti. See oli yks maanantaehto kun konserttitalos oli kaks konsertti. Polisi oli paikal, pamput klanssattuna.
Mee olti sii ensmäses konsertis, see alko seittämält. Sali oli täys kahja. Sitku alko rok arount te klok, sit kriakutti. Kusse Rössi kyl vähä yllytti.
Kaks sälli hyppis penkitte välis, mut nee korjattim pois. Kaik oli vähä aika visuste, mitä ny hiukan taputetti. Nee sällit pääsiki takasi. Sit repes. Pakko oli kilju rok-rok kun kerra muhalki kiljutti.
Konserttitalo erest käveltim pisi Mariankattu. Sii oli aika ahrast, ku sama aikkan toinem porukka sullos itteäs sisäl.
Yks polisipiili oli jääny kahjan keskel ja joku tuljuttiki sitä. See venutti liika polisi fiäteri. Hulikanialkui paiskatti maija. Ykski autettin Kauppiaskarul piili nii reippaste, et sen pää kajahti ovempiäle. Aika makia maiskaus siit kuulus.
Toril lampsitti eres takas, mut ei siäl kukkan kaua jaksanu rokki kilju. Meni sii ääniki. Ja aamul piti mennä taas koulu.
Lehres oli kuiteski taas iso juttu siit, ku nuariso mellos. Paheksutti, et kui nii arvokas sali oli annettu niin kamalan käyttö.
Viäläki oikkem puistatta, ku funtera, et kuin kamala meno see oikke olika.
RAIMO VAHTERA
Sattumi-sarjan juttu on julkaistu aiemmin Turun Sanomissa toukokuussa 1997.
