e oli kyllä itsellekin yllätys. En uskonut, että se noin hyvin lähtisi kasvamaan, Kytöniemi puhuu takapihansa viinirypäleköynnöksestä.
Hän osti taimen kolme vuotta sitten loppuunmyynnistä Euromarketista. Köynnös kasvoi ensin puolimetriseksi ja seuraavana vuonna jo räystäälle asti. Tänä vuonna Kytöniemen piti tehdä yhä kasvua jatkavalle köynnökselle räystään rajaan pyykkitelineestä viritelmä.
Suomessa viiniköynnös ei ole mikään menestyvin kasvi, varsinkaan ulkosalla. Kytöniemien köynnös kuitenkin kasvaa runsaana omakotitalon seinää vasten.
- Niinhän sanotaan, että kasvit tarvitsevat rakkautta ja substraalia, mutta tämä on kyllä saanut vain rakkautta ja hevosenlantaa, Kytöniemi tokaisee.
Viime vuonna rypäleitä tuli reilu ämpärillinen, ja siitä syntyi viiniä kymmenisen litraa. Tänä vuonna on tulossa kolme kertaa suurempi määrä. Vielä rypäleet ovat raakoja ja kirpeitä mutta kypsyvät syksyn mittaan.
- Arno Kasvi neuvoi, että köynnös tulisi leikata, jotta se vahvistuisi ja rypäleiden laatu paranisi. Mutta en leikkaa, annan kasvaa ja hankin lisää pyykkitelineitä. Se on niin kauniin näköinen. Rypäleitä saa halvalla toriltakin.
Kasvamista ja kuihtumista
Puutarhan hoito on ollut Kytöniemen intohimo aina. Kun hän muutti puolisonsa Anneli Suhosen kanssa kuusi vuotta sitten omakotitaloon Halisiin, takapiha ammotti tyhjyyttään. Nyt siellä kukoistaa parinsadan kasvin viidakkomainen puutarha. Jonkin verran Kytöniemi on lukenut alan kirjallisuutta ja erilaisia puutarhalehtiä, mutta pääosin hän on kokeilija. Eläkeläisenä Kytöniemellä riittää myös hyvin aikaa kasveille.
- En koskaan lähde täältä kesäisin paria päivää pidemmäksi pois. Kasvit vaativat päivittäistä huolenpitoa. Kasvun seuraaminen on hienoa, kuten myös onnistuminen. Monta kertaa olen epäonnistunutkin, mutta siitä oppii.
Perinteisten omenapuiden lisäksi pihalla kasvaa myös ballerinaomenapuita. Ne ovat kapeakasvuisia, ja siksi niitä sopii useita vierekkäin pienemmällekin pihamaalle. Takapihan laidalla on myös pieni kasvimaa, josta nostetaan jättisipulia, purjoa, raparperia, persiljaa, tilliä ja salaattia. Kytöniemen mukaan pieni kasvimaa riittää, koska Turussa on niin erinomainen tori. Tämän vuoden uusi kokeilu on maissit, joita on poimittu jo grilliinkin asti.
Vielä kukkivat ruusut, daaliat ja gladiolukset. Kukassa on myös piharuusun juurelle keväällä istutettu jouluamaryllis. Joka vuosi jotakin myös kuolee, ja tilalle hankitaan uusia. Kokeilemalla oppii kantapään kautta, mutta Kytöniemi suosittelee aloittelevalle puutarhurille kuitenkin tarkkaa suunnittelua ammatti-ihmisen kanssa.
- Kasvit kukkivat eri aikoina. Kannattaa siis ottaa huomioon, milloin kasvit kukkivat ja hankkia niitä niin, että väriloistoa riittää alkukesästä aina syksyyn saakka.
Hienostunut Walentin
Rypäleviinipullon etiketissä lukee "Walentin - hienostunut talon viini".
- Toinen nimeni on Valentin, siitä se tulee, Kytöniemi naurahtaa.
Hänen mukaansa viinipullo on hyvä tuliainen, varsinkin kun se on tehty oman maan rypäleistä. Viiniä tulee myös pihan mustista ja punaisista viinimarjoista ja marja-aroniasta.
Aronia on Suomessa melko vähän käytetty. Kytöniemen mukaan maku on voimakas, vähän kuin pihlajanmarja, mutta mehukkaampi. Siitä saa myös hyviä hilloja ja hyytelöitä. Rypäleiden lisäksi viiniköynnöksen lehdillekin on ollut käyttöä.
- Yhtenä päivänä pikkutyttö soitti ovikelloa ja kysyi, saisiko hän viininlehtiä. Aluksi hieman ihmettelin, mutta toki annoin luvan. Hän oli äitinsä kanssa liikkeellä, he olivat iranilaisia ja käyttävät lehtiä ruoanlaittoon. He tekivät niistä sellaisia nyyttejä, vähän samanlaisia kuin meillä kaalikääryleet, ja toivat niitä meillekin maistiaisiksi.
Pihan marjoista tehdään viinien lisäksi myös mehuja, vieläkin pakasteessa on parisataa litraa. Tilaa on tämänkin vuoden mehuille, sillä Kytöniemi on hankkinut toisen pakastimen.
- Kyllä minä noista kaupan limpsoistakin ihan tykkään, mutta kyllä tällainen mehu on terveellisempää, Kytöniemi sanoo ja kaataa mustaherukkamehua laseihin.
Hänen mukaansa tämä kesä on ollut poikkeuksellisen vaikea kuumuuden vuoksi, mutta eläimet eivät ole tehneet tuhojaan.
- Ostin sellaista jäniksenkarkoitinainetta. Se kuulemma pitää jänikset poissa mailta kuuden metrin alueelta kolme kuukauden ajan. Pihalla on nyt läpi kesän viihtynyt jäniksenpoikanen, eilenkin se köpötteli tuossa koko päivän. Ei se kyllä mitään ole syönyt eikä se ole kyllä yhtään kasvanutkaan, Kytöniemi ihmettelee.
Lauri Levola
