Asuminen

Meren ääreen riittää tunkua - tontteja ei

TS/Timo Jakonen<br />Kakskerran rannat on rakennettu täyteen maisemaan hyvin maastoutuvia mökkejä.
TS/Timo Jakonen
Kakskerran rannat on rakennettu täyteen maisemaan hyvin maastoutuvia mökkejä.

V

iime vuosien uudisrakentaminen on muokannut Turun saarten ja lähiseutujen rantojen ilmettä. Vaatimattomia kesämökkejä on raivattu pois, ja tonteille on noussut entistä ehompia omakotitaloja.

  Ehkä eniten merellistä maisemaa ovat muokanneet Papinsaareen ja Hirvensalon vetten ääreen urakoidut persoonalliset rantarakennelmat ja modernit, monikerroksiset luksushuvilat.

Talot eivät kuitenkaan nouse rannoille sattumanvaraisesti. Asiantuntijoista koostuva kaupunkikuvaneuvottelukunta tutkii tarkkaan suunnitellun rakennuksen soveltuvuuden ympäristöönsä, värejä myöten. Maisemallisilla seikoilla, kuten sillä, millaiselta kohde näyttää mereltä katsottuna, on myös merkitystä. Ympäristöön soveltumista puntaroi myös rakennuslupia myöntävä rakennusvalvontavirasto.

Rakentamispaineita Turun saarilla on, sillä kaupunkilaiset havittelevat asumista merellisellä seudulla.

Kaiken aikaa kasvaa myös halu rakentaa vanhan lahoavan rantamökin paikalle talviasunto.

Mutta Kakskerran ja Satavan rannat ovat jo täyteen rakennettuja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Samanlainen tilanne vaivaa naapurikuntaa, Kaarinaa. Tunkua olisi, mutta tontteja ei. Kaavoituksellisesti rannat on jo sielläkin rakennettu.

Omakotitaloja mökkien paikalle

- Viime vuosina Kakskerrassa ja Satavassa on joitakin kymmeniä mökkitontteja haluttu muuttaa talviasuttaviksi. Kun käyttötarkoitus muuttuu, vaatimustaso nousee. Lähes poikkeuksetta paikalle urakoidaan uudisrakennus. Vanhasta pilareilla seisovasta 1950-luvun mökistä kun ei saa tämän päivän vaatimuksia täyttävää ympärivuotista kotia. Siihen vaaditaan monenlaista varustelua, muun muassa kunnallistekniikka, kertoo saarten kaavoitusarkkitehti Risto Eräpohja .

  Kakskerta ja Satava odottelevat yhä jo neljä vuotta työstettyä oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, joka toteutuessaan tuo kaupungille päätäntävallan omista rannoistaan.

  Kaupunginvaltuuston siunausta vaativa kaava valmistuu näillä näkymin parin vuoden kuluessa. Siihen asti suurin osa saarten rantojen rakentamishankkeista kulkee pitkän tien Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kautta.

- Eli kaikesta mitä Turun rannoilla tapahtuu päättää valtio - ei kaupunki. Poikkeuksen tekevät muutamat Hirvensalon asemakaavoitetut alueet, kuten Papinsaari, Eräpohja muistuttaa.

Hirvensalon osayleiskaavan perusteella ei kuitenkaan voi myöntää rakennuslupia; jos alueella ei ole asemakaavaa, tarvitaan poikkeamislupa.

Yhtään kieltävää päätöstä ei ympäristökeskuksesta ole tullut, kun kyseessä on ollut mökkitontin muuttaminen ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaksi.

Eräpohjan mukaan jokainen tapaus käydään läpi tarkkaan poikkeuslupia arvioitaessa.

- Onko tienoolla ympärivuotista asutusta. Jos tehtäisiin asemakaava, kaavoitettaisiinko tälle tontille. Kuinka helposti esimerkiksi hälytysajoneuvo pääsee paikalle, arkkitehti listaa kriteereitä.

Mökkikyliä ja yhteisrantoja

Koska Turun rannoilla ei ole tilaa, pyrkimys korvata vanha kesähuvila uudella ympärivuotisella kasvaa.

- Se on iso ja myös maisemakuvallinen kysymys. Loma-asunnon muuttaminen pysyväksi vaatii yhteneväiset periaatteet. Työstettävässä Satavan ja Kakskerran kaavassa ne ovat mukana, tietää yleiskaavainsinööri Olavi Ahola.

Turun asemakaavapäällikön Timo Hintsasen mukaan Satavan ja Kakskerran kaavoittamisessa tärkeä periaate on: tiivis kaupunki - avara luonto.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Eli Satavan ja Kakskerran kaavoittamisessa pyritään nykyistä tiiviimpään kylämäiseen rakentamiseen. Asutus keskittyisi rannan lähelle muttei veden ääreen, ja kokonaisuuteen kuuluisi yhteisranta.

- Nyt kun rakennusluvat käsitellään yksitellen, lopputulos on kuin haulikolla ammuttu, Hintsanen toteaa.

Hän kaipaa Satavaan ja Kakskertaan nykyistä enemmän saaristolaishenkisyyttä, jos ja kun uusia taloja rakennetaan.

- Hirvensalon Pitkänsalmen rannoille nykyinen suuntaus, tiivis kaupunkimainen rakentaminen ehkä sopii, kunhan se toteutetaan laadukkaasti.

Ja jos Satavasta tai Kakskerrasta vielä löytyy vapaata rantaa, se pitäisi Hintsasen mielestä jättää rakentamatta.

Papinsaari menetti maisemansa

Asemakaavan ja osayleiskaavan ero selkiintyy, kun puhutaan Papinsaaren rakentamisesta.

  Hirvensalon osayleiskaavan henkeen kuuluu, että rakennettaessa tukeudutaan maaston muotoon, avoimet tilat ja pellot säilytetään.

Ja Papinsaaressa jos missä kalliota louhittiin rakennusten tieltä kuutiotolkulla, jotta maaston muodosta päästiin eroon. Siihen mahdollisuuden antoi asemakaava, joka oli tehty ennen ohjaavaa osayleiskaavaa.

Jo kunnallistekniikan ja katuverkoston rakentaminen koetteli kovin kourin Papinsaaren herkkää luonnonkaunista maisemaa. Kun saareen vielä nousi toinen toistaan uljaampia luomuksia, vanhasta Papinsaaresta ei paljon jäänyt jäljelle.

- Papinsaaren 1980-luvulla valmistunut kaava on antanut paljon vapauksia rakentajalle. Siellä onkin eniten kummallisuuksia. Ja lopputulos surettaa monia, sanoo kaavoitusarkkitehti PäiviSiponen .

Papinsaaressa isojen alueiden maanomistajat laskivat, että alueiden jakaminen pienempiin osiin takaa suuremman tuoton kuin isojen tonttien myyminen.

Uusia luksushuviloita on Moikoisissa rakennettu meren tuntumaan myös vanhan kaavan pohjalta. Maanomistaja on aikanaan jo hakenut tontilleen rakennusluvan, joka pohjautuu 1980-luvulla tehtyyn kaavaan. Silloin rantarakentamiselle ei vielä pantu rajoitteita.

Vaikka kaupungin rakennusjärjestys edellyttää, että rakennettaessa huvila tai talo nousee vähintään 50 metrin päähän rannasta, asemakaava ajaa määräyksen ohi. Niinpä suosituilla alueilla suuret huvilat voivat nousta aivan meren tuntumaan, jos asemakaava sen sallii.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Moikoisten "Kultahammasrannikko" Pitkänsalmen rannalla onkin kaupungin arvokkaimmaksi noteerattua aluetta, jonka huvilat saattavat kasvaa monisataneliöisiksi.

ERJA TAPANA

TS/Timo Jakonen<br />Idyllinen Kaarinan Rövarholma sai nähtävyyden, kun mökkiasukas louhi kallion sisään suuren venesuojan suurelle veneelleen. Kaupungin päättäjiä puhuttanut hanke toteutui lupien mukaan.
TS/Timo Jakonen
Idyllinen Kaarinan Rövarholma sai nähtävyyden, kun mökkiasukas louhi kallion sisään suuren venesuojan suurelle veneelleen. Kaupungin päättäjiä puhuttanut hanke toteutui lupien mukaan.
TS/Timo Jakonen<br />Uusinta suuntausta Turun rantarakentamisessa ovat Pitkänsalmen rannalle Moikoisiin istutetut suuret luksustalot.
TS/Timo Jakonen
Uusinta suuntausta Turun rantarakentamisessa ovat Pitkänsalmen rannalle Moikoisiin istutetut suuret luksustalot.
TS/Timo Jakonen<br />Moikoisten maisemaa somistaa rantaviivasta nouseva, pikkuhiljaa laajentunut talokompleksi, jota ei alun perin suunniteltu asumiskäyttöön.
TS/Timo Jakonen
Moikoisten maisemaa somistaa rantaviivasta nouseva, pikkuhiljaa laajentunut talokompleksi, jota ei alun perin suunniteltu asumiskäyttöön.