Kuluttaja

Myrkyllistä triklosania käytetään hammastahnoissa turhaan

TS/TS/Jori Liimatainen<br />Hampaiden huolellisella harjauksella päästään aivan yhtä hyviin tuloksiin kuin käyttämällä triklosania sisältäviä hammastahnoja.
TS/TS/Jori Liimatainen
Hampaiden huolellisella harjauksella päästään aivan yhtä hyviin tuloksiin kuin käyttämällä triklosania sisältäviä hammastahnoja.

REBEKKA HÄRKÖNEN

Suosittujen hammastahnamerkkien, muun muassa Pepsodentin ja Colgaten sisältämän antibakteerisen aineen triklosanin käytön aiheuttama terveysriski on turha.

- Triklosan estää hampaiden pinnalle muodostuvan bakteeriplakin kasvua sekä iensairauksia. Samaan tulokseen päästään kuitenkin pelkällä huolellisella hampaiden harjauksellakin, toteaa professori Jorma Tenovuo Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta.

Triklosan on ympäristömyrkky, joka on erityisen haitallista vesistöille. Aineen on todettu ärsyttävän myös silmiä ja ihoa. Triklosania käytetään bakteereja tuhoavana aineena muun muassa desinfiointiaineissa, hygieniatuotteissa, kosmetiikassa ja tekstiileissä. Hammastahna on ainoa triklosania sisältävä kulutustuote, jossa aine voi joutua nieltynä suoraan ihmisen elimistöön.

Suomessa triklosania käytetään 3-4 hammastahnassa. Triklosanin käytön kulutustuotteessa voi tarkistaa tuoteselosteesta.

Ruotsissa triklosanin ympärillä on kohistu jo vuosia. Viime aikoina siellä on noussut otsikoihin triklosanin käytön turvallisuus nimenomaan hammashoidossa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Triklosan estää haitallisten bakteerien kasvua, mutta sen mahdollisia haittavaikutuksia elimistön normaaliin mikrobikantaan ei ole tutkittu kunnolla, Tenovuo sanoo.

-  Epäillään myös, että triklosan lisää bakteerien vastustuskykyä antibiooteille. Ja ongelmiahan resistenttien bakteerikantojen kanssa on tarpeeksi jo entuudestaan.

Ruotsissa aine on kielletty

Triklosanin tuonti sekä Suomeen että Ruotsiin on laskenut viime vuosien aikana selkeästi. Kun vuoden 2000 paikkeilla ainetta tuotiin Suomeen reilut 400 ja Ruotsiin 5 000 kiloa vuodessa, vuonna 2005 Suomen tuonti oli enää reilut 180 ja Ruotsin 2 000 kiloa vuodessa. Tenovuon mukaan on kuitenkin kyseenalaista, miksi kaikilta terveys- ja ympäristövaikutuksiltaan tuntematonta kemikaalia ylipäätään käytetään hammastahnoissa. Tahnojen valmistajat vetoavat 30 vuoden kokemukseen aineesta, vaikka hammastahnoissa triklosania on käytetty vasta kymmenisen vuotta. Ruotsissa asiaan on puututtu tiukalla kädellä.

- Ruotsin hammaslääkäriliitto on antanut lausunnon, jonka mukaan triklosania saa käyttää ainoastaan hammaslääkärin määräyksestä. Fluorisuosituksia maassa ei myönnetä lainkaan hammastahnoille, jotka sisältävät triklosania, Tenovuo kertoo.

Suomen hammaslääkäriliitto ei asiaa ole kommentoinut.

Triklosanin käyttöön saattaa kuitenkin olla tulossa muutos, sillä monien muiden haitallisten aineiden mukana myös triklosan tulee arvioitavaksi EU:n biosididirektiivin puitteissa vuoden 2008 loppuun mennessä.

- Tämä on ensimmäinen kerta, kun aineen ympäristö- ja terveysvaikutukset tutkitaan näin laajasti, kertoo ylitarkastaja Jaana Pasanen Suomen ympäristökeskuksesta.

- Mielestäni antibakteeristen aineiden käyttö ylipäätään kotitalouksissa on turhaa. Toivottavaa olisi, että myös triklosanin käyttö rajattaisiin tulevaisuudessa biosididirektiivin myötä ainoastaan ammattikäyttöön esimerkiksi sairaaloihin.