ERJA HYYTIÄINEN
Arvoisa Herra kapteeni, käännyn puoleenne kirjallisesti, koska ette tulleet maksamaan minua pois täältä poliisilaitokselta...
Kohteliaasti alkava kirje kertoo merimiehen elämästä. Mies vakuuttaa, että kaverit ovat syyllisiä siihen, että hänen epäiltiin "vikitelleen klupin rouvaa". Toinen merimies lähetti 6-vuotiaalle lapselleen kortin, jota raumalaispoika oli ehtinyt odottaa jo puoli vuotta. Norjasta tulleen kortin sanoma oli lyhyt: "Isä lähtee Afriikkaan." Ja näitä viestejä on satoja.
Vain hetkeä aiemmin Rauman merimuseon johtaja Hannu Vartiainen oli sanonut tutun kuuloiset, mutta usein liioittelevat sanat.
- Me olemme lähteneet pintaa syvemmälle. Ei, hetkinen, tuo kuulostaa niin tavanomaiselta, mutta tule, niin näytän, Vartiainen sanoi ja vangitsi tarinoillaan. Rauman merimuseossa sanoille todella löytyy katetta.
Museossa tunkeudutaan pintaa syvemmälle, jopa kahdella eri tavalla. Pysyvä näyttely kertoo merimiehen ja hänen läheistensä arjesta, kokemuksista, kaipauksesta, tunteista. Kesän näyttely esittelee Saaristomerelle haaksirikkoutuneet Vrouw Marian ja Park Victoryn. Molemmista on kirjoitettu satoja juttuja ja esitelty useammassa näyttelyssä, mutta raumalaiset ovat silti löytäneet jotain uutta. Maria-rouvasta on esillä ensimmäistä kertaa metrinen pienoismalli, Park Victory esitellään osana ihmiskunnan suurinta työmaata.
"Meille taitaa tulla vieras"
Hannu Vartiainen taputtaa kädellään tietokoneen ruudun kaltaista laitetta. Mies kutsuu sitä Majakaksi, ja sen voi todella sanoa johdattavan uuden tiedon äärelle. Koneen sisuksiin on tallennettu tietoja merimiesten elämästä tuhansin tosittein. Esillä on todistuksia, luokkakuvia, postikortteja, kirjeenvaihtoa. Tarjolla on menneisyydestä palasia, joita on pidetty liian arkisina virallisiin historiankirjoihin.
Parhaimmillaan Majakasta löytyy merillä seilaavan miehen ja vaimon täydellinen kirjeenvaihto.
- Mutta ei tässä tarvitse pelätä, että tirkistelisi ihmisten elämään. Ei vaimo kirjoita, että meille on tulossa lapsia vaan hän kirjoittaa, että "se mitä arvelin viime kirjeessä taitaakin olla totta, meille taitaa tulla jouluna vieras", Vartiainen lainaa.
Vrouw Maria reilussa metrissä
Hannu Vartiainen heittää haasteen: Mikä on ihmiskunnan suurin työmaa? Pyramidit, Kiinan muuri? Ei, ei, se oli Liberty- ja Victory-laivaston rakentaminen.
- Amerikassa tehtiin Pearl Harbourin jälkeen 2 710 Liberty-laivaa ja 573 Victory-laivaa. Ensin piti tehdä telakat, niitäkin tehtiin vaatimattomat 40. Työntekijöitä etsittiin pienillä lehti-ilmoituksilla, joissa luki "Haetaan 20 000 miestä rakentamaan laivaa". Vain joka 200. rakentajista oli tehnyt laivoja aiemmin, joka neljäs näki töihin tultuaan ensimmäisen kerran meren, Vartiainen kertoo.
Yksi rakennettavista oli Park Victory, jouluna 1947 Utön edustalle uponnut alus. Sen ympärille on merimuseo rakentanut tarinoiden aarreaitan.
Park Victoryn kanssa samaan huoneeseen on päässyt 1771 Saaristomerelle uponnut Vrouw Maria, viime vuosien kiistellyin hylky. Raumalla ei kiistoista välitetä, täällä halutaan omin silmin nähdä jotain, mitä eivät edes sukeltajat ole nähneet.
- Meillä on Vrouw Mariasta meriarkeologi Harry Alopaeuksen tekemä reilun metrin mittainen pienoismalli. Se on tehty erittäin pikkutarkasti, Vartiainen sanoo ja neuvoo katsomaan meren pohjassa makaavasta aluksesta videokuvattuja otoksia. Kuvassa näkyy koristelauta, ja saman hän näyttää aluksesta. Kuvassa vilahtaa lasipullo, ja senkin Vartiainen löytää pienoismallista. Mutta siinä missä sukeltaja näki puoli, korkeintaan puolitoista metriä kerrallaan, Raumalla näkee koko aluksen.
Rauman merimuseo, Kalliokatu 34. Avoinna 13.8. saakka joka päivä klo 10-17, 14.8.-3.9. ti-pe ja su klo 12-16.
