Extra

Juhannusyö on täynnä taikaa

TS/<br />Kun juhannusyönä katsoo alasti kaivoon, lampeen tai lähteeseen, näkee tulevan puolisonsa kuvan.
TS/
Kun juhannusyönä katsoo alasti kaivoon, lampeen tai lähteeseen, näkee tulevan puolisonsa kuvan.

- On vaikea sanoa, oliko juhannustaikojen tekeminen entisaikana sen vakavamielisempää. Arkistojen mukaan taiat olivat kuitenkin hyvin yleisiä, aina yhteiskunnan modernisaatioon saakka, folkloristiikan assistentti Anne Heimo toteaa.

Taikausko on syvällä suomalaisessa kulttuuriperinteessä ja taikojen tekeminen liittyi vahvasti vuodenkiertoon. Taikominen kuului poikkeuksellisiin päiviin, erityisen pitkiin tai lyhyisiin. Juhannusta vietetään kesäpäivänseisauksen aikaan, jolloin pohjoisella pallonpuoliskolla on vuoden pisimmät päivät.

- Uskottiin, että tällaisina erikoisina päivinä on mahdollisuus kurkistaa tulevaisuuteen, tai silloin saattoi tapahtua jotakin erityisen onnekasta tai vahingollista, Heimo kertoo.

Hedelmällisyyden ylistys

Kustaa VilkunanVuotuinen ajantieto kertoo, että emäntä saattoi istuttaa kaalit yöllä juhannuskasteen aikaan ja nostaa samalla hameenhelmat ylös, jotta keristä olisi tullut suuria.

Juhannus on ollut vanhastaan kukkien ja tuoreiden lehvien juhla, siksi myös taiat liittyivät vahvasti luontoon. Nykyäänkin taloa ja pihaa koristellaan aattona juhannuspuilla, lehdillä, oksilla ja kukilla. Ennen koristelulla oli tärkeä maaginen merkitys, niillä varmistettiin karjaonnea ja esimerkiksi lattioiden runsaalla lehdityksellä taattiin hyvä rehuvuosi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Tuolloin luonnon ylistäminen oli oleellista, koska ihminen oli täysin riippuvainen sen antimista, Heimo kertoo.

Juhannuksena luonto on vehreimmillään ja kasvit alkavat tehdä hedelmää. Samoin ajateltiin ihmisestä, ja moni juhannustaika ennustaakin naimaonnea. Tunnetuin taioista on kukkien tyynyn alle laittaminen ja tulevasta puolisosta uneksiminen. Taiasta ja kukkien määrästä on useita variaatioita eri puolilta Suomea.

- Ennen siihen ei kylläkään liittynyt ajatusta romanttisesta rakkaudesta modernissa mielessä, vaan taustalla oli ajatus toimeentulon turvaamisesta ja suvun jatkamisesta. Nuoret naiset ja miehet tietysti toivoivat mieluista puolisoa: kilttiä, kunnollista ja sellaista, jonka kanssa yhteiselämä sujuisi, Heimo kertoo.

Naimataikoihin kuuluvat myös juhannusyönä kaivolla käyminen, pellolla kieriminen, ojissa juokseminen ja lattian lakaisu. Mutta miksi nämä kaikki pitää tehdä alasti?

- Sillä korostettiin päivän poikkeuksellisuutta, muuten alastomuutta pidettiin kiellettynä. Alastomuus ei maagisissa rituaaleissa liity niinkään hedelmällisyyteen vaan parinhakuun, seksuaalisuuteen ja terveyteen. Erityisesti naisen kehon katsottiin olevan voimakkaiden "voimien" eli "väen" tyyssija, niillä naisten uskottiin pystyvän sekä suojaamaan, turvaamaan mutta myös vahingoittamaan asioita.

Ihmeitä ja näkyjä

Taikojen lisäksi juhannukseen liittyy erilaisia uskomuksia. Juhannuskokosta nähtiin monenlaisia ennusmerkkejä. Jos kokko romahti tietyn talon suuntaan, sen perheen tytär menisi pian naimisiin. Jos riukuja jäi pystyyn, jäi kylään vanhojapiikoja. Juhannuksen sää vaikutti koko loppuvuoteen. Puolukoita ei tule koko vuonna, jos juhannusyönä tuulee. Kova sade puolestaan lupasi sadetta kesän joka pyhäksi.

Erilaiset ihmeet ja näyt liittyivät juhannuksen yöaikaan. Puolenyön jälkeen kaikissa pohjoiseen virtaavissa lähteissä uskottiin veden muuttuvan viiniksi. Juhannuksena kerrotaan myös sinisen tulen eli aarnivalkeiden palavan aarteiden päällä, kun haltijat polttivat niistä hometta ja ruostetta.

Vaikka sananjalka ei kuki koskaan, uskomusten mukaan juhannusyönä saattaa nähdä senkin tapahtuvan. Jos joku onnistuu saamaan haltuunsa kukan siemenen, hän saa erityisiä taikavoimia, kuten taidon muuttua näkymättömäksi. Uskomus oli niin voimakas, että vuonna 1612 Ferraran yleisessä kirkolliskokouksessa katolinen kirkko kielsi sanajalan siementen keruun juhannusyönä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Harva enää juoksee siementen perässä tai taikoo karjaonnen vuoksi, mutta tulevaa puolisoa ennustetaan varmasti tänäkin yönä. Toimeentulon turvaamisen sijasta rituaaliin liittyy kuitenkin vahvemmin romantiikan henkäys.

- Jotta perinteet jäisivät eloon, niiden on voitava myös muuttua ajan mukana, Heimo toteaa.

Nykyään vanhojapiikoja kutsutaan sinkuiksi ja tulevan puolisonsa voi löytää juhannusfestareilta helpommin kuin pellolta. Taikoja tai ei, juhannusyössä on yhä jotakin erityistä, kuten Vuotuinen ajantietokin kertoo: "Ja ehkä juuri juhannusyönä taiat auttoivat parhaiten, sillä kuten luonto, oli myös ihminen 'juhannuksena parhaillaan, mammanpiika makeimmillaan'".

Lauri Levola

Luitko jo nämä?