Nikolai Tervakorpi , syntymänimeltään Scherbakoff, oli taitava meren kuvaaja. Emigranttina Suomeen saapuneen Tervakorven taiteellinen ura oli pitkä ja tuottelias.
Nikolai Tervakorpi syntyi Novgorodissa vuonna 1886. Hän opiskeli Pietarin keisarillisessa taideakatemiassa kuuluisan merimaalarin Ivan Aivazovskyn mukaan nimetyllä osastolla. Akatemiaa johti Ilja Repin.
Tervakorpi haavoittui ensimmäisessä maailmansodassa ja asettui emigranttina Konevitsan luostariin Terijoelle. Luostarissa hän ryhtyi munkkien opastuksella restauroimaan freskoja ja ikoneja. Varsinaisen taiteilijanuransa Tervakorpi aloitti Laatokan rannalla, Pyhäjärven Sortanlahdessa, missä hän asui vuodet 1918-39. Sortanlahdessa Tervakorpi myös avioitui Lydia Kaukisen kanssa.
Tervakorpi joutui muiden asukkaiden tavoin jättämään Sortanlahden toisen maailmansodan aikana ja asettui Etelä-Suomeen. Hänen teoksensa jäivät pääosin Sortanlahteen ja tuhoutuivat.
Tervakorpi oli parhaimmillaan järvi- ja merimaisemien kuvaajana. Hänen "bravuurejaan" ovat myrskyävää Laatokkaa esittävät työt. Veden ohella hänen teoksissaan katsojan vangitsee vaikuttavasti kuvattu valo.
Tervakorpi oli vaatimaton mutta tuottelias taiteilija, joka elätti perheensä maalauksillaan. Hänen tuotantonsa oli tasaisen laadukasta. Tyylillisesti Tervakorpi oli realisti. Maisemien ohella hän maalasi kukkasommitelmia ja henkilökuvia.
Kuvassa oleva rantamaisema on maalattu vuonna 1946. Teos on Tervakorvelle tyypillinen; huomio kiinnittyy taitavasti maalatussa työssä erityisesti valoon ja sen heijastukseen järven pinnassa.
Kuvassa olevan teoksen arvo on noin 1 000 euroa. Tervakorven suuret merimaalaukset ovat huomattavasti arvokkaampia.
Tervakorpi kuoli Hyvinkäällä marraskuussa 1960.
Wenzel Hagelstam
