Extra

Kysy luonnosta: Miksi tikka rummuttaa?

TS/Jori Liimatainen<br />Käpytikka nakuttaa päivät pääksytysten.
TS/Jori Liimatainen
Käpytikka nakuttaa päivät pääksytysten.

Kysymykseni koskee tikkojen ja erityisesti käpytikan keväistä rummutusta, joka täällä Hepokullan alueella alkoi jo helmikuun alkupuolella. Käpytikkojen suosituimpia rummutuspaikkoja ovat sähköpylväiden metalliset suojahuput, joiden omistuksesta käydään välillä kiivaitakin kamppailuita. Onko tämän rummutuksen tarkoituksena naaraan houkuttelu tai oman alueen rajojen ilmoittaminen? Rummuttavatko myös naaraspuoliset käpytikat? Itse olen muutaman kerran nähnyt mielestäni myös tikkanaaraan rummuttavan.

Hepokullan äijä

Tikkojen keväinen rummutus vastaa varpuslintujen laulua. Rummutuksen seurauksena syntyy pärisevä, kauaskantava ääni. Tikat hakevat rummutukseen sopivia paikkoja kokeilemalla. Ne pärisyttävät nokallaan kuivaa puuta muutaman kerran ja kuuntelevat millainen kaiku puusta lähtee. Jos ääni on sopiva, tikka voi rummuttaa samalla paikalla koko soidinkauden. Puiset sähköpylväät, joiden päällä on metallinen suojahuppu ovat ehdottomasti kaikkein suosituimpia päristelypaikkoja, ja niiden omistuksesta voidaan soidinkauden alussa käydä kiivaita kiistoja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toisin kuin Suomessa tvalattavilla varpuslinnuilla tikoilla myös naaras voi laulaa eli tässä tapauksessa rummuttaa. Yleensä rummuttaja on kuitenkin koirastikka, joka tällä tavoin ilmoittaa muille koiraille reviirinsä rajat ja samalla ilmoittaa naaraille soidinvireensä. Tikat aloittavat keväiset soidinpuuhansa jo helmikuussa ilmojen hieman lämmittyä. Soidinkauteen kuuluu äänekkäät rajariidat, ja toisin kuin useimmilla muilla linnuilla tikoilla rajakahinoihin osallistuvat parin kummatkin osapuolet.

Tikkojen soidin jatkuu toukokuun alkupuolelle, jolloin linnut hiljenevät ja keskittyvät pesimäpuuhiinsa. Kun pesintä alkaa, käpytikat eivät juuri ääntele, ja lajin pesintä paljastuu vasta kun poikaset ovat niin suurikokoisia, että niiden kitkuttavaa kerjuuääntä alkaa kuulua pesäkolon uumenista. Samaa hyväksi koettua rummutuspaikkaa voidaan käyttää vuodesta toiseen vaikka rummuttaja ei olisikaan sama lintu.

Käpytikat ovat varsin äänekkäitä lintuja ja niiden äänivalikoima on monipuolinen. Käpytikka on myös soidinajan ulkopuolella äänekäs, ja erityisesti hermostuessaan käpytikat ääntelevät kuuluvasti.

Mistä lumi saa valkoisen värinsä?

Kysyn niin tavallista asiaa, mikä nyt on tullut mieleeni: vesi on väritöntä tai harmaata ja joskus todella kirkasta. Kun se muuttuu lumeksi, miksi ja mistä se saa valkoisen värin. Onko muuta valkoisempaa kuin uusi vasta satanut lumi, sitähän pidetään valkoisen vertauskohteena. Asia on todella varmaan liian naiivi, mutta aina kai voi kysyä.

Heikki Maskusta

Lumen väri syntyy auringonvalosta, joka on valkoista kulkiessaan ilmakehän läpi. Valkoinen auringonvalo sisältää kaikki eri aallonpituuden värit eli niin sanotun spektrin värit. Lumi ja jää ovat läpinäkyvän veden olomuotoja, ja kuten vesikin, ne ovat ainakin syntyessään värittömiä. Näistä kaikista valkoinen auringonvalo heijastuu suoraan, jolloin ihmissilmä näkee pelkkää valkoista. Jos auringon valkoinen valo hajoaa (kuten sateenkaaressa), silloin valkoisen valon eri aallonpituudet näkyvät spektrin eri väreinä.

Lumi on harvoin aivan puhtaanvalkoista. Kovilla pakkasilla, kun taivas on aivan selkeä, lumi näyttää siniseltä. Tällöin lumi heijastaa taivaan sinistä väriä. Lumen tumma, likainen väri johtuu nykyisin tavallisimmin ihmisen aiheuttamista saasteista kuten liikenteen hiukkaspäästöistä. Suuret myrskyt voivat nostaa ilmakehään hiekkaa, ja joskus pohjolaankin asti päätyy Saharan keltaista hiekkaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vastasatanut puhdas lumi lisää voimakkaasti valoisuutta, sillä se saattaa heijastaa jopa 90 prosenttia maahan saapuneesta valosta. Se käytännössä kaksinkertaistaa näkyvän valon määrän.

Luitko jo nämä?