Sunnuntai

biikkiyhteiskunta tietää kaiken

TS/
TS/

Suomi on tänä keväänä isäntänä EU:n huippuseminaarissa, jonka otsikkona on Kohti uutta ubiikkiyhteiskuntaa. Seminaarin myötä Suomi haluaa ottaa johtavan roolin Euroopan ubikisoitumisessa.

Tämän vuoden viestintäpoliittisessa katsauksessaan liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen kuoppasi tietoyhteiskunnan menneen vuosikymmenen muotina. Nyt puhutaan ubiikkimaailmasta, jonka ministeri huomauttaa olevan uusi, uljas ja tulossa.

Sitä varten ministeriön nimittämä työryhmä laatii parhaillaan omaa ubiikkistrategiaa. On oltava valmis, kun ubiikki tulee.

Tyypillinen hämäräsana

Ubiikki, tuttavallisemmin pelkkä U, on tyypillinen hämäräsana. Sen käyttö viittaa sisäpiiriin, jonka puheenaiheita ei ihan kaikkien ole niin väliksikään ymmärtää. Sanan kokonaismuoto on kuin suoraan englannin ylioppilaskokeen tärppisanakirjasta: ubiquitous, kaikkialla läsnä oleva. Kaikkiallinen, kuuluu Kielitoimiston suositus.

Oppikirjassa sana liitettiin Jumalaan. Uudessa sanastossa on kysymys tietotekniikasta, jonka sovelluksia ulotetaan kaikkialle. Teknisestä älystä, joka leviää tavallisen ihmisen elämään. Toiset puhuvat läsnä-älystä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Tietotekniikka ei enää ole vain tietokoneessa, vaan kaikessa: autojen renkaissa, talojen seinissä, kaupan jauhelihapaketissa, motoristin haalareissa, hissilipussa, halinallessa, mummon pillerilaatikossa, luettelee Mika Mannermaa, tulevaisuudentutkija, jonka Liikenne- ja viestintäministeriö pestasi äskettäin pitämänsä Viestintäfoorumin alustajaksi.

Siinä mielessä ubiikkiyhteiskunta on jo täällä. Nokian älyrenkaat, asuntomessujen älytalot ja melkeinkuinelävä nallekarhu ovat jokapaikan tietotekniikan kaupallisia sovelluksia.

Mutta läsnä-älyllä on paljon laajemmat näköalat. Teknis-taloudellisesti on kysymys eri tietojärjestelmien ja

-verkkojen yhteensopivuudesta: siitä, että älytalosi kommunikoi paitsi oman kännykkäsi, vartioliikkeen ja palokunnan kanssa, myös ruokakaupan, siivousfirman ja jopa terveyskeskuksen kanssa.

Elämää akvaariossa

Kun otat jääkaapista viimeisen jugurtin, ruokakaupan tietoäly lisää virtuaaliseen ostoslistaasi jugurtin. Kun sotket kylpyhuoneesi siivottomaan kuntoon, talo valittaa siivoojalle, joka käy hoitamassa asian. Kun mummo jää sänkyyn lojumaan puoleksi päiväksi, sänky mittaa kuumeen, patistelee aamupalalle ja lähettää mummon kunnosta viestin terveyskeskukseen.

Autosi kommunikoi sekä sääpalvelun että poliisin kanssa. Poliisin valvonta ulottuu joka paikkaan: rikos huomataan aina. Meistä ja kaikista toimistamme jää jälki yhteiskunnan sähköiseen tietoon.

- Akvaarioelämää, sanoo Mannermaa.

U-tekniikka valvoo. Koska se on kaikkialla läsnä, se tietää kaiken. Eikä se unohda. Jos presidenttiehdokas on kolmivuotiaana lyönyt naapurin pikku Minnaa lapiolla päähän, media heittää tapauksen hänen eteensä suorassa lähetyksessä: oletteko väkivaltainen luonne?

Entä jos u-tietoon tulee virhe? tai jos sähkökatkos sotkee kaiken?

Vielä arveluttavampi esimerkki: ennen pitkää ihmisistä kertyy geenipankki, joka tietää ainakin heidän taipumuksensa sairauksiin. Annetaanko se vakuutusyhtiön käyttöön? Voiko se tunkeutua työnhakutilanteisiin?

Orwellinsa lukeneelle tulee etsimättä mieleen tulevaisuusklassikko 1984 ja sen iskulause: Isoveli valvoo. Isoveli tietää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mannermaa puhuu mieluummin Jokuveljestä.

- Ei ole ketään yhtä diktaattoria, joka valvoisi ja määräisi meitä. Koko yhteiskunta muuttuu läpinäkyväksi. Valvonta on demokraattista ja suurimmaksi osaksi automaattista.

Sitä ei tutkimus kerro, monenko ulottuville kaikkivaltias tekniikka tulee ja millä hinnalla. Ehkä on niin, että puolet meistä on ubiikkiälyn palveltavana, toinen puoli sen komenneltavina.

Tutkimusmatkoja uKoreaan

Se on kuitenkin tulossa; sille ei mahda mitään. Ja se muuttaa maailman toisenlaiseksi, avoimemmaksi ja yhteisemmäksi. Ei kertaheitolla, mutta aika nopeasti. Mitä markkinat haluavat ja ostavat, sen tekniikka kehittää. Tietotekniikka on kansainvälisten markkinoiden ykköstuote; siihen panostavat varsinkin rajuimmat kasvavat kansantaloudet eli Kiina, Japani ja Etelä-Korea.

Siellä on ubiikkimaailman ydin. Suomalaisilla on pullat hyvin uunissa, mutta Koreaan verrattuna Suomi on pelkkä oppipoika. Tai uKoreaan, niin kuin maan nimi näissä yhteyksissä kirjoitetaan.

Klaus Oesch , teknologian kehittämiskeskuksen eli Tekesin Fenix-tietoteknologiaohjelman vetäjä, suhtautuu ubiikki-sanaan hieman nolostellen - siitä huolimatta, että joku on jo ehtinyt nimittää hänet Suomen Herra Uuksi.

Hän puhuu mieluummin jokapaikan tietotekniikasta.

- Tästä asiasta pitäisi käynnistää kansalaiskeskustelu. Ehkä sieltä kiteytyisi lopulta jokin luonteva sana - niin kuin mobiilipuhelimesta tuli kännykkä.

Maailmalla keskustelua käydään kuitenkin ubiquitous-sanalla. Sen on liikenne- ja viestintäministeriökin omaksunut, ja se esiintyy eri muodoissaan myös Oeschin ja hänen Fenix-ohjelmansa virallisissa suunnitelmissa.

Viime syksynä Fenix kokosi 16 eri tahojen tietotekniikka-asiantuntijan ryhmän ubiikkimatkalle Japaniin ja Koreaan tutkimaan oloja, joissa koko termi keksittiin noin puolitoista vuotta sitten. Huhtikuussa tehdään uusi, Ubicom Missioksi ristitty reissu, jolla käydään myös Kiinassa. Siellä kerätään tietoa, solmitaan yhteyksiä, luodaan uutta u-maailmaa.

Kaukoitä on Oeschin omaa aluetta. Aikoinaan Nokia Datan tietotekniikkaosastolta bisnesmaailmaan lähtenyt Oesch teki myöhemmin kauppaa Japanin elektroniikkafirmojen kanssa ja perehtyi niinä aikoina sekä multi- että hypermediaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jokuveli valvoo alati

- Me olemme pahasti jäljessä Aasian maista palveluteknologian kehittämisessä, Oesch sanoo nyt.

- Euroopassa voisimme olla johtava maa, jos saisimme teknologiayrityksen koordinoimaan osaamisensa ja projektinsa. On laadittava johdonmukainen, yhteinen strategia. Muuten sinänsä hienot resurssit menevät hukkaan ja tutkimusmahdollisuudet valuvat tyhjiin.

Koordinaatio on päivän sana myös EU-komissiossa, joka on lanseerannut u-tietotekniikkastrategian. Sen johtoon Suomi, komission seuraava puheenjohtajamaa, nyt pyrkii.

Siihen liittyy myös liikenne- ja viestintäministeriön kevääksi suunnittelema ubiikkiyhteiskunta-seminaari. Mutta ei ubiikkiyhteiskuntaa seminaareilla ja kongresseilla rakenneta, myöntää ministeriön ylijohtaja Harri Pursiainen , joka toimii myös kansallisen tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajana.

Kun ubiikki kerran tulee, siihen on varauduttava. Ministeriön ubiikkistrategian perimmäisenä tarkoituksena on saada myös kansalaiset varautumaan siihen. Toisin sanoen: murtaa vastarinta ja epäluulot.

Avoin, läpinäkyvä, kaiken tietävä yhteiskunta ei kuulosta kovin suomalaiselta. Oman yksityisreviirin varjeleminen käy mahdottomaksi, kun Jokuveli raportoi kaikkien tekemiset.

Liikenneministeri ei suotta ole huolissaan kansalaisten penseydestä.

- On varmistettava, että uusien tekniikoiden ja toimintatapojen vaikutus ihmisten arkeen säilyy hallinnassa, sanoi ministeri Huovinen linjapuheessaan.

Kysymys on ainakin kansalaisten yksityisyyden suojaamisesta, kuluttajansuojasta ja eettisestä avoimuudesta.

Läsnä-äly yhdistää kaiken

- Strategiassa pyritään käyttämään hyväksi ubiikin hyvät puolet ja estämään sen mahdolliset uhkakohdat. Siis torjua paha ja edistää hyvää, ylijohtaja Pursiainen yksinkertaistaa.

Keinona on lainsäädäntö. On laadittava pykäliä, joilla ubiikkia tekniikkaa voidaan valvoa. On varmistettava kuluttajan oikeudet ja tekniikan käytön rajat. Vahvistettava standardit kansainväliseen kehitykseen sopiviksi.

Japani ja Korea ovat ministeriönkin tutkimusesimerkkeinä. Niiden järjestelmiä selvitellään lisää kevään suuressa EU:n ubiikkikonferenssissa Helsingissä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pursiainen ei pidä ubiikkiyhteiskuntaa kovin suurena loikkana tuntemattomaan:

- Me elämme sitä jo nyt. Kännykkäkin on ubiikki. Elisan paljon naureskeltu iskulause Kaikkialla kaikkien kanssa kaiken aikaa kuvaa ubiikkiyhteiskuntaa aika hyvin. Nokian sanoilla: ei connecting people vaan connecting everything, yhdistää kaiken.

Japanilainen sohaisee kännykällään kaupan kala-altaaseen ja saa sen näyttöön kalan tiedot: koska kalastettu, mistä, miten valmistat. Pieniä, elämää helpottavia keksintöjä. Logistiikka toimii maailmanlaajuisesti: systeemi tiedottaa, koska jokin on loppu, hoitaa sen tilaamisen oikeaan aikaan oikeasta paikasta, varmistaa kuljetuksen olosuhteet.

- Suomalainen teollisuus saa uuden tilaisuuden. Älypaperi on kehitteillä. Tekstiiliteollisuus muuttuu älymateriaalien myötä it-teollisuuden lajiksi, joka sopii meille paremmin kuin halvan työvoiman maihin muuttanut vaateteollisuus.

Indiana Jones vai Homer Simpson

Mika Mannermaa sovittelee kaikkiallisuutta lomanvieton sulostuttajaksi: purjehdusmatkalla voi koska tahansa surffailla vaikka Wäinö Aaltosen museon uudessa näyttelyssä.

- Se mahdollistaa liikkuvuuden maksimoinnin. Ja samalla myös liikkumattomuuden. Ei tarvitse nousta sohvalta matkustaakseen maailman ääriin. Toisaalla Indiana Jones, joka ratsastaa seikkailusta toiseen ja nauttii elämästä; toisaalla Homer Simpson, jonka ei tarvitse nostaa evääkään sohvaltaan saadakseen mitä haluaa.

Kaikkiallisuuden pitäisi myös vähentää turhaa liikkuvuutta. Useimmat konferenssit voidaan pitää virtuaalisesti.

- Jos läskin liikuttelu lentokoneissa vähenee, tekniikka on ansainnut paikkansa ekomaailmassa, Mannermaa järkeilee.

Kaikkea valvova tekniikka on tulossa, sekä hyvässä että pahassa. Sen hallinta lainsäädännöllä on välttämätöntä, mutta se ei Mannermaan mukaan riitä.

- Valvontaa valvomaan ei voi perustaa uutta valvontayksikköä: kuka sitä sitten valvoisi? Tässä tarvitaan suurta, kaikkiallista avoimuutta: yhteiskunnan on itse pidettävä itsensä ajan tasalla, tiedettävä mitä meistä tiedetään ja kuka sitä tietoa käyttää. Siinä on tosiasioita välittävälle medialle tärkeä rooli.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

EVA LATVAKANGAS