Asuminen

Kuuvuori on puutarhojen
ja puutalojen labyrintti

TS/Marika Tamminen<br />1920-1930-luvulta olevassa talossa on säilytetty perinteiset jalkarännit ja syöksytorvet. Ikkunoissa jugendin vaikutus näkyy yläosan pieninä ikkunaruutuina.
TS/Marika Tamminen
1920-1930-luvulta olevassa talossa on säilytetty perinteiset jalkarännit ja syöksytorvet. Ikkunoissa jugendin vaikutus näkyy yläosan pieninä ikkunaruutuina.

Nummen kantatilan rakennukset edustavat perinteistä maanviljelyskulttuuria. Kuuvuoren kalliokukkulan rakennukset ovat säilyneet omaleimaisina kuitenkin muodostaen yhtenäisen kokonaisuuden. Kupittaalle ja Itäharjulle kurottuva Nummenpakan asuinalue taas on mielenkiintoinen yhdistelmä vanhaa ja uutta rakennuskulttuuria.

  Vaihtelevat katunäkymät, vehreät piha-alueet, kapeat hiekkatiet ja vapaasti maisemassa kohoavat erilaiset rakennukset leimaavat Kuuvuorta. Sulassa sekaisessa sovussa sijaitsevat vanhat puutalot muodostavat kuitenkin eheän kaupunkikuvan.

Rakennukset nousevat kallioisilla mäillä maanpinnan muotoja noudattaen milloin minkäkin muotoisina. Varsinkin Kuuvuoressa rinnetiet ovat edelleen mutkikkaita.

Tutkija Sanna Kupila Turun maakuntamuseosta huomauttaa, että nykyisin tällaisia asuinalueita ei pystytä suunnittelemaan - koska alue on syntynyt ilman asemakaavoitusta, asukkaiden oman suunnittelun tuloksena.

- Kuuvuoressa ei ole yhtä rakennustyyppiä, vaan talot edustavat 1900-luvun alkupuolen rakennustapaa. Sopimus talon rakentamisesta tehtiin suoraan maanomistajan kanssa, ja ne rakennettiin kulloinkin sopivaan paikkaan, Kupila kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Rakennuksissa sisäänkäynti on perinteisesti sisäpihan kautta, vain uudisrakennuksissa ulko-ovi saattaa osoittaa kadulle päin.

Aivan kuin Pikku Pietarin pihoja

Vanhoihin taloihin liittyy usein erilaisia piha- ja talousrakennuksia.

- Vanhin rakennuskanta voi olla juuri siellä, pihan perällä, Kupila mainitsee.

Osa Nummenmäen asukkaista on säilyttänyt pihaa ympäröivät aidat alkuperäisessä muodossa, jolloin harmoninen kokonaisuus jatkuu aina kadulle saakka.

- Kuin Pikku Pietarin pihoja. Kuuvuori on puutarhojen ja puutalojen labyrintti, kiteyttää arkkitehti Viri Teppo-Pärnä.

Hän jatkaa, että kadut päättyvät hyvin visuaalisesti muodostaen kauniin ja suljetun näkymän, mikä korostaa alueen kodikkuutta.

Lisää tilaa on haettu rakentamalla myös asuinrakennuksiin parvekkeita, verantoja ja lasikuisteja.

Mansardikattoja Hämeentien toisella puolella

Kun siirrytään Kuuvuoresta Hämeentien toiselle puolelle, rakennukset ovat pääosin peräisin 1920-1930-luvuilta. Joukossa on myös eri aikojen tyyppitaloja, joihin on lisätty yksityiskohtina koristeita ja pinnoitteita.

Nummenmäki sai ensimmäisen asemakaavansa vuonna 1940. Kaavoittaja on ohjannut rakentamista taloryhmissä, joten Nummenpakan alueella tämän aikakauden rakennukset ovatkin jo usein sijoitettuina teiden linjojen mukaisesti.

Tyylikkäät mansardikatot nousevat rakennusten kattomuodoista ylväinä kohti taivasta. Osa asukkaista on peruskorjannut julkisivuja vanhaa ja alkuperäistä kunnioittaen. Osa on vaihtanut esimerkiksi ikkunat uusiin, jolloin mansardikatolle tyypilliset suhteet ovat saattaneet vääristyä.

Nummen kylä perinteinen ryhmäkylä

Nummenmäen kolmas alue on Nummen kylä, joka on rakentunut Katariinan, entisen Kaarinan, kirkon ympärille. Sen rakennuskantaa hallitsevat maatalot aittoineen. Rakennukset edustavat tyypillistä 1800-luvun rakennustapaa.

Sanna Kupila kertoo, että kylä on ollut olemassa jo keskiajalta lähtien. Suurin osa taloista on merkitty karttoihin isojaossa 1700-luvun lopulla.

- Nummen kylä on aivan oma maaseutumiljöönsä ja perinteinen ryhmäkylänsä verrattuna muihin Nummenmäen osiin. Rakennukset ovat pitkiä ja vilja-aitat on rakennettu pihapiirin ulkopuolelle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

JAANA KUJANEN

TS/Marika Tamminen<br />Jugendhenkinen erkkeri Kuuvuorella sijaitsevassa talossa.
TS/Marika Tamminen
Jugendhenkinen erkkeri Kuuvuorella sijaitsevassa talossa.
TS/Marika Tamminen<br />Mansardikatto kukoistaa Nummenpakalla.
TS/Marika Tamminen
Mansardikatto kukoistaa Nummenpakalla.
TS/Marika Tamminen<br />Nummenpakalla kaavoittaja on ryhmitellyt yksittäisiä taloryhmiä ryppäinä. Yhteiskunnan ohjaus rakentamiseen alkoi asemakaavoituksen kautta 1940-luvulla.
TS/Marika Tamminen
Nummenpakalla kaavoittaja on ryhmitellyt yksittäisiä taloryhmiä ryppäinä. Yhteiskunnan ohjaus rakentamiseen alkoi asemakaavoituksen kautta 1940-luvulla.
TS/Marika Tamminen<br />Erikoiset kristallisokkelit koristavat talon alaosaa.
TS/Marika Tamminen
Erikoiset kristallisokkelit koristavat talon alaosaa.
TS/Marika Tamminen<br />Tutkija Sanna Kupila (vas.) ja arkkitehti Viri Teppo-Pärnä ihastelevat idyllistä pihapiiriä Kuuvuoressa. Vehreät puutarhat, vanhat talot ja kapeat hiekkatiet kuuluvat asiaan.
TS/Marika Tamminen
Tutkija Sanna Kupila (vas.) ja arkkitehti Viri Teppo-Pärnä ihastelevat idyllistä pihapiiriä Kuuvuoressa. Vehreät puutarhat, vanhat talot ja kapeat hiekkatiet kuuluvat asiaan.
TS/Marika Tamminen<br />Tutkija Sanna Kupila (vas.) ja arkkitehti Viri Teppo-Pärnä ihastelevat idyllistä pihapiiriä Kuuvuoressa. Maastoa mukaileva aita on entisöity talon rakennustapaa noudattaen eheäksi kokonaisuudeksi. Talon sokkelin hakattu ja käsinmuotoiltu lohkokivetys, ikkunoiden T-malli, julkisivun pysty-vaaka-pysty -ponttilaudoitus ja satulakatto ajoittavat rakennuksen 1900-luvun alkuun.
TS/Marika Tamminen
Tutkija Sanna Kupila (vas.) ja arkkitehti Viri Teppo-Pärnä ihastelevat idyllistä pihapiiriä Kuuvuoressa. Maastoa mukaileva aita on entisöity talon rakennustapaa noudattaen eheäksi kokonaisuudeksi. Talon sokkelin hakattu ja käsinmuotoiltu lohkokivetys, ikkunoiden T-malli, julkisivun pysty-vaaka-pysty -ponttilaudoitus ja satulakatto ajoittavat rakennuksen 1900-luvun alkuun.
TS/Marika Tamminen<br />Nummenmäkeläinen Markku Luoto asuu synnyinkodissaan Kuuvuorella. Hän on kunnostanut 1920-luvun lopulla rakennettua taloaan kunnioittaen alkuperäisyyttä. Piharakennukseen hän on rakentanut verstastilan ja kunnostanut saunan muurattuine patoineen. - Sisälle johtavat kiviportaat ovat alkuperäiset. Halusin säilyttää ne.
TS/Marika Tamminen
Nummenmäkeläinen Markku Luoto asuu synnyinkodissaan Kuuvuorella. Hän on kunnostanut 1920-luvun lopulla rakennettua taloaan kunnioittaen alkuperäisyyttä. Piharakennukseen hän on rakentanut verstastilan ja kunnostanut saunan muurattuine patoineen. - Sisälle johtavat kiviportaat ovat alkuperäiset. Halusin säilyttää ne.

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit