Teemat

Kesäpuun marjat ovat vaarallisia

TS/Kai Aulio
TS/Kai Aulio

Lehtomaisilla, etenkin kalkkipitoisilla mailla ja valoisilla paikoilla viihtyvä lehtokuusama voi levittäytyä todellisiksi viidakoiksi. Lajin hennot mutta sitkeät oksat taipuvat usein maata vasten, juurtuvat ja muodostavat näin lähes läpitunkemattomia ryteikköjä. Jaloihin lehtipuihin rinnastettava kuusama on maassamme pääosin eteläinen laji, mutta menestyy strategisesti oivallisella kasvupaikkojen valinnalla vielä Oulujoen vesistöalueen korkeudellakin.

Pohjoisilla asuinsijoillaan lehtokuusama kasvaa lähteikköjen ja purojen varsilla. Kovinakin pakkastalvina jäättöminä pysyvien virtaavien pienvesien läheisyydessä kuusamat saavuttavat pohjoisessakin "riittävän eteläiset" olosuhteet. Pohjoisessa elää lehtokuusaman lähilaji sinikuusama, joka on menestyy myös Kuolan niemimaalla.

Lehtokuusaman paras tuntomerkki ovat lehtihangoissa kaksittain kasvavat kukat, joista loppukesällä kypsyvät punaiset marjat ovat usein osittain toisiinsa kiinni kasvaneita kuin siamilaisilla kaksosilla. Lajin kellan-valkeat, joskus hieman punertavat kukat avautuvat juhannuksen tienoilla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kukinta-aikaan liittyy myös lajin suomenkielinen kuusama-sukunimi, jonka juuret näyttävät tulevan idästä. Volgan mutkan tienoilla asuvien votjakkien käyttämä guzembu-nimi tarkoittaa suomennettuna kesäpuuta. Ainakin tänä vuonna tuo luonnehdinta kesän alkamisesta kuusaman kukinnan aikaan näytti pitävän paikkansa myös täällä Suomessa.

Lajin marjojen tuotanto on runsasta yleensä vain aurinkoisilla paikoilla, joilla kuusaman varjoisiin lehto-oloihin sopeutuneet lehdet puolestaan muuttavat punertaviksi.

Vaikka luonnon antimien hyödyntämistä nykyaikana kovin suositaankin, varsinkin lapsia on varoitettava pistämästä suuhunsa tuntemattomia marjoja. Lehtokuusaman marjat ovat myrkyllisiä, ja ulkonäöltään paljon kuusamaa muistuttavan ja samanlaisilla kasvupaikoilla tavattavan korpipaatsaman marjat ovat ehkä kuusamaakin vaarallisempia. Kuusaman marjoissa on sinihappoa tuottavia ksylosteeeniyhdisteitä ja saponiineja, jotka voivat olla pahimmillaan tappavan myrkyllisiä. Vahinkoja estää onneksi marjojen karvas maku, joka ei houkuttele niitä ainakaan suuria määriä popsimaan.

Parimetriseksi kasvavan kuusaman puuaines on kovaa, joten lajia on käytetty hyväksi erilaisten tarve-esineiden valmistuksessa. Vanhojen hyvien aikojen puiset haravat saivat usein piikkinsä nimenomaan lehtokuusamasta. Rannikkoseuduilla kuusaman puuainesta mainitaan käytetyn verkkojen kudonnassa tarvittavien puuinstrumenttien tekemiseen. Keski-Euroopassa lehtokuusama tunnetaan piipunvarsipuuna. Kova puuaines ja oksien muuttuminen vanhemmiten ytimeltään ontoiksi kuulostaakin käyttökelpoiselta ominaisuudelta savuttelijoiden tarvekalujen valmistukseen.

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit