Toimittajalta: Kahvihetki, kullankallis
Olen kahvi-ihminen. Minusta on mukavaa esimerkiksi ostoksilla ollessani istahtaa välillä kahvilaan juomaan kupponen kahvia tai ennen elokuviin menoa siemaista tiukanväkevä pieni espresso. Ai, ai, miten se virittää mielen auliiksi elokuvanautinnolle.
En ole hintaihminen, valitettavasti. Hinnat eivät yksinkertaisesti pysy päässäni, joten en juurikaan ole vertaillut eri kahvipaikkojen hintoja - aikaisemmin. Nyt olen tullut tien päähän.
Musiikkijuhlien aikaan erään konsertin väliajalla Sigynsalin kahviossa ostin kupillisen kahvia. Noin puolitoista desiä pahvimukissa maksoi 1,80 euroa!
Ja lisää järkytyksiä jokirannassa. Suunnattoman hieno oopperaelämys Lentävä hollantilainen puristi sieluani ja ravisti tunteitani niin, että kaffetilkka olisi paikallaan väliajalla.
Ilahduin, kun tarjoilutelttojen lomasta pilkotti Sotilaskoti. Kahvi ja munkki armeijakokoa, ei kun jonoon.
Mutta hinta, viisi euroa! Siis ryöstöhinta vaikka kuinka tulot menisivät hyvään tarkoitukseen.
Kun näihin järisyttäviin hintakokemuksiin lisään vielä erään keskikaupungin pienen kahvilan espresson (noin puoli desiä) ja hinta 1,80 euroa, alkaa mittani olla täysi.
Ryhdyin hintatietoiseksi.
Yhdestä kahvipaketista (500 g) tulee noin 65 kupillista kahvia, kerrotaan Pauligin kuluttajapalvelusta.
Kahvipaketti maksaa noin 2-2,5 euroa. Eli kupillisen hinnaksi tulee noin 0,04 euroa. Vertaapa sitä vaikka tuohon 1,80 euron kahvikupilliseen. Vanhan laskuopin mukaan paketillisella kahvia keräisi 117 euroa.
Ja vaikka kahvilan kahvikupillisen myyntihintaan laskisi minkälaiset palkat ja hallintokulut ja vuokrat ja ties mitkä kiinteät ja muuttuvat kulut, niin tuntuu kohtuuttomalta.
Euroaikana on unohdettu, että eurokin muodostuu senteistä kuten markka ainoinaan jakautui penneihin. Mitään ei kuitenkaan näytä saavan alle euron. Haluan myös sentit käyttöön.
Kun teatterin tai konserttisalin vaatesäilytys maksoi ennen markan, nyt se maksaa euron. Hinta kuusinkertaistui. Jos se maksaisi edes 50 senttiä, siltikin hinta olisi kolminkertaistunut.
Kahvikupilliselle näyttää käyneen vielä hullummin - tai paremmin - riippuu tietenkin näkökulmasta. Ostajalle kävi huonosti mutta myyjälle - no joo.
Eihän tästä voi syyttää kuin itseään, kuka käskee ostaa, jos kalliina pitää. Mekin siinä konsertin väliajalla vain päivittelimme, mutta ostimme silti.
Kuluttajana olen unohtanut, että voin äänestää myös kukkarollani.
Paula Hätönen