Sotainvalidien rivit harventuvat vauhdilla: 94 000 sodissa pysyvästi vammautuneesta henkilöstä enää 16 500 on elossa ja heidän keski-ikänsä nousee.
Väen ikääntyminen on yksi syy siihen, että parhaillaan on käynnissä viimeinen valtakunnallinen sotainvalidien syyskeräys, joka vuosittain on tuonut järjestölle 2,4-2,5 miljoonan euron tuoton.
- Noin 84-vuotiaiden omat voimat eivät tämän syksyn jälkeen enää riitä valtakunnalliseen keräämiseen, Sotainvalidien Veljesliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Martti Kuivala arvioi.
Toisena syynä mittavan keräyksen lopettamiseen on se, että tähän asti sotainvalidit ovat saaneet merkittävää keräysapua puolustusvoimilta. Koko tuotosta varusmiehet ovat keränneet vähän yli puolet.
- Joukko-osastojen lakkauttamisen myötä avunsaati on käynyt mahdottomaksi, toiminnanjohtaja tietää.
Kuivala kuitenkin tähdentää, että valtakunnallisen keräyksen päätyttyä sotainvalidit yrittävät useilla paikkakunnilla järjestää tulevaisuudessa paikallisia keräyksiä.
- Esimerkiksi Varsinais-Suomessa osa osastoista jatkaa keräyksiä, ja piiri hankkii keräysluvan. Todennäköisesti työläs ovelta ovelle -listakeräys loppuu ja tulemme jakamaan talouksiin tilillepanokortit ja jatkamaan lipaskeräyksiä, hän arvioi.
Viime vuonna Varsinais-Suomessa syyskeräys tuotti 223 000 euroa.
Sotainvalidien syykeräyksen tuotto jää kokonaisuudessaan sen alueen sotainvalideille, mistä varat on kerätty.
Tuotolla tuetaan kotona asumista
Syyskeräyksellä saatuja varoja käytetään ennen muuta turvaamaan sotainvalidien asumista omassa kodissa.
- Tärkeimpiä tuen muotoja on sotainvalidien avustajatoiminta, Martti Kuivala toteaa mutta jatkaa liittonsa tärkeimmän tehtävän olevan huolehtia siitä, että kaikki jäsenet saavat täysimääräisesti ne korvaukset ja palvelut, jotka heille sotilasvammalain tai muitten lakien, säädösten ja hallinnollisten päätösten mukaan kuuluvat.
Haitta-asteeltaan 20-100 prosentin sotainvalideilla on oikeus kuntien järjestämiin ja valtion korvaamiin avohoidon sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuten kodinhoitoon, pyykkipalveluun, ateriapalveluun ja kylvetykseen sekä kotisairaanhoitoon.
- Vaikka kunnille maksetaan täysi korvaus niiden järjestämistä palveluista, palveluja ei valitettavasti kaikkialla saa tarpeeksi. Vielä vakavampi ongelma on se, että 10-15 prosentin sotainvalidit eivät saa sotilasvammalain mukaan näitä palveluja. Heitä on puolet sotainvalideista. Myös heidän palvelutarpeensa kasvaa jatkuvasti, Kuivala arvioi.
Laitoshoitoa varten maahamme rakennettiin lähinnä 1980-luvulla sairaskotien verkosto. Niissä ja Veljesliiton hoitolaitoksissa on 1 600 hoito- ja kuntoutuspaikkaa. Pääsy laitoshoitoon edellyttää sotilasvammalain mukaan tällä hetkellä 30:n ja ensi vuoden alusta vähintään 25 prosentin korvattua sotavammaa. Yli puolella sotainvalideista haitta-aste on pienempi.
- Mikäli lainsäädäntöä ei pikaisesti muuteta, kohta sotainvalidien erityislaitoksissa on yhtä aikaa tyhjiä hoitopaikkoja ja laitosten ulkopuolella sotainvalideja vailla tarvitsemaansa hoitoa. Veljesliiton keskeinen tavoite on laitoshoitoon oikeuttavan prosenttirajan pikainen alentaminen, Martti Kuivala tiivistää.
Projekti alkoi jo vuonna 1998
Veljesliitto on oma-aloitteisesti järjestänyt avustajatoiminnan, jonka tarkoituksena on käytännössä tukea sotainvalidien asumista omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Martti Kuivala kiittelee runsain sanoin työvoimahallintoa tästä "erikoiseksi" kutsumastaan projektista.
Tällä hetkellä hanke työllistää Suomessa yli neljäsataa, Varsinais-Suomessa 35, pitkäaikaistyötöntä, jotka toimivat avustajina yli 10 000:lle sotiemme veteraanille ja heidän puolisoilleen.
Palvelujen piirissä oli vuosi sitten yli 5 000 sotainvaliditaloutta sekä lähes 5 000 veteraanitaloutta.
- Avustajatoimintahankkeen avulla tuotetaan palveluita, joita muut eivät järjestä. Avustajatoiminta tukee ja täydentää kunnallisia palveluita, mutta sen piiriin ei voi siirtää kuntien vastuulla olevia palveluita. Se ei myöskään kilpaile yritystoiminnan kanssa, Martti Kuivala tähdentää.
Käytännössä avustajat keskustelevat, tekevät ruokaa, siivoavat, pesevät pyykkiä sekä käyvät kaupassa ja asioilla.
Sotainvalidien avustajatoiminta -projekti on toiminut työvoimahallinnon rahoittamana valtakunnallisena projektina vuoden 1998 loppupuoliskolta lähtien. Anoessaan projektille rahoitusta Veljesliitto sitoutui työllistämään hankkeessa ensisijaisesti yhdistelmätuella palkattavia pitkäaikaistyöttömiä.
- Paras vuosi oli 2003, jolloin 60 prosenttia mukana olleista työllistyi projektimme jälkeen pysyvästi, Martti Kuivala kehuu.
Kesällä 2004 projektissa käynnistyi uusi valtakunnallinen kolmivuotinen hanke Avustajat matkalla ammattiin . Uusi hanke panostaa erityisesti avustajien koulutukseen ja jatkotyöllistymiseen.
Näillä näkymin avustajatoiminta jatkuu ainakin vuoteen 2007.
Lopetus häämöttää
Martti Kuivala tietää, että sotainvalidien ikääntymisen myötä koko liiton toiminta tulee pikku hiljaa tarpeettomaksi.
- Organisaatio ajetaan alas niin, että Varsinais-Suomessa osastot lopettavat toimintansa vuoteen 2012 mennessä. Prosessi on jo käynnissä, hän toteaa ja tarkentaa, että 30 osastosta toimii nyt 22.
Lopettaneen osaston jäsenet siirtyvät toimivan naapurikunnan vastuulle.
- Kun osastot lopulta lopettavat, piiritoimisto vastaa toiminnasta, Kuivala jatkaa.
Piirin on tarkoitus toimia noin vuoteen 2016 asti.
Sen jälkeen sotainvalidien elämäntyön vaalimista jatkanee valtakunnallinen Sotainvalidien jälkipolvet -järjestö.
- Sillä on nyt vuosikymmen aikaa valmistautua tehtävään, Martti Kuivala ennakoi.
Mervi Luotonen
