JOHANNA KORHONEN
Avarat maisemat, vehreä luonto ja munkkikahvit ovat hyviä syitä suunnata kulkunsa Pyynikin näkötorniin.
Pyöreän tornin huipun tavoittaa hissillä tai kahvilan vierestä lähteviä portaita pitkin. Tornista avautuu näkymä muun muassa parin kilometrin päässä sijaitsevaan Tampereen keskustaan, Näsijärvelle ja alapuolisen luonnonsuojelualueen vihreyteen.
Näkötornin ympärillä levittäytyvä Pyynikinharju on osa yli 200 km pitkää, Kankaanpäästä Salpausselälle ulottuvaa harjujaksoa. Harjun korkein kohta kohoaa 85 metriä Pyhäjärven pinnasta, joten sitä pidetään maailman korkeimpana soraharjuna.
Pyynikin maisemallinen arvo havaittiin 1830-luvulla, jolloin alueella kiellettiin puiden hakkaaminen. Pyynikin keskeiset paikat suojeltiin vuonna 1993.
Lukuisat polut vievät näkötornilta mäntyvaltaiseen metsään. Suoraan alaspäin lähtee Näkötornintie. Tietä seuraamalla päätyy palatsimaisen Pyynikinlinnan luo. Talon rakennutti itselleen aikoinaan apteekkari Uno J. Hagberg . Tamperelaisten keskuudessa Pirtulinnanakin tunnettu rakennus päätyi 1930-luvulla Suomen kenkäteollisuuden uranuurtaja Emil Aaltoselle .
Aaltonen harrasti maanviljelyä ja taiteen keräilyä. Pyynikinlinnassa avattiin viime vuonna Aaltosen taidekokoelmaa esittelevä museo. Luonnonläheisen talon toisesta kerroksesta löytyy tehtailijan elämästä kertova näyttely. Aaltonen omisti myös Sarvis Oy:n tehtaan, jonka tuotannosta on näytillä nostalgisia muoviesineitä.
Pyynikinlinnasta Palomäentietä pitkin pääsee Villa MAC: iin. Italialaisten palazzojen tapaan rakennettu jyhkeä kivitaloon kätkee sisäänsä suomalaista nykytaidetta. Museon yksityiskokoelmassa on noin 800 teosta, 1980-luvulta tähän päivään.
Rannan kautta Pispalaan
Pirkankadun varrelle jää Pyynikintori, johon rakennettiin vuonna 1929 Suomen ensimmäinen linja-auto- ja bentziiniasema. Torilta on lyhyt matka Pyynikin kirkkopuistoon, jonka laidalta löytyy omalaatuinen Hiekan taidemuseo. Nimensä museo sai kultaseppä Kustaa Hiekalta . Laitilassa syntynyt Hiekka oli perustamassa Suomen Kultasepät Oy:tä, jonka tehdas ja pääliike sijaitsivat Turussa. Tampereella liikkeitään pyörittänyt Hiekka oli aktiivinen keräilijä ja matkailija. Vuosina 1875-1936 hän teki noin 40 ulkomaanmatkaa. Kotimuseoonsa Kustaa Hiekka kokosi pääosin suomalaista taidetta.
Hiekan taidemuseolta takaisin Pyynikille pääsee Hämeenpuistoa seuraamalla. Etelärannan puistosta tie vie kohden Joselininniemeä ja Pyynikin kesäteatteria.
Pyynikinharjun ohella kuuluisa harju Tampereella on Pispala. Pyynikin metsien poikki Pispalaan on lyhyt kävelymatka. Työläisten rakentama Pispala synty Lauri Viidan sanoi luojan palikkaleikkinä. Kukin rinteelle asettunut asukas teki mökkinsä oman mielensä mukaan, parhaaksi katsomalleen paikalle.
Pispalanharjun päältä, värikkäiden puutalojen lomitse, hienot näkymät avautuvat Näsijärvelle ja Pyhäjärvelle.
