Lukemisto

Huittisten kirkko kasvoi ristiksi siipi kerrallaan

TS/Timo Jakonen<br />Vanhan krusifiksin ripustamista alkuperäikselle paikalleen kirkon vanhimman osan katgtoon harkitaan.
TS/Timo Jakonen
Vanhan krusifiksin ripustamista alkuperäikselle paikalleen kirkon vanhimman osan katgtoon harkitaan.

Istumapaikkoja on 1 050 hengelle. Ainakin joulukirkossa ne tarvitaan kaikki. Tavanomaisena sunnuntaina kirkkoväkeä on hieman alle tai yli 100 henkeä.

- Kirkon paras kaunistus on, kun seurakunta on läsnä, kirkkoherra Simo Laitila tiivistää.

Hän huomauttaa kuitenkin, että kuulijoita Huittisten jumalanpalveluksella on aina paljon, vaikka ei väkeä paikalla runsaasti olisikaan. Aina Lietoon, Raumalle ja Nokialle asti kuuluvalla paikallisradion lähetyksellä on kuuntelijatutkimuksen mukaan jopa 30-40 000 sanankuulijaa.

Kesäaikana kirkko pidetään vapaaehtoisvoimin yleisölle avoimena tiekirkkona.

- Vapaaehtoiset tekevät tärkeää ja arvokasta työtä. Palkkakustannukset nousisivat helposti tuhansiin euroihin. Vahinko, ettei ole varaa pitää kirkkoa avoinna ympäri vuoden, kirkkoherra sanoo.

Hänen mukaansa Huittisissakin uskotaan jo tohtori Markus Hiekkasen tutkimuksiin, joiden mukaan useat satakuntalaiset kirkot on rakennettu paljon myöhemmin kuin viime vuosisatoina on luultu. Aluksi kirkkojen nuorentaminen herätti vastalauseiden myrskyn. Huittisten kirkon Hiekkanen ajoitti 1490-luvulle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Legenda kertoo 1300-luvun rakentamisesta. Silloin on ehkä samalla paikalla ollut puukirkko. Siitä ristiriita, kirkkoherra sovittelee näkemyksiä.

Kolme alttaritaulua

Alttari on kirkkoherra Laitilalle kirkon tärkein paikka.

- Se merkitsee minulle ruokapöytää. Se on ehtoollisen asettamisen ja messun toimittamisen paikka.

Kirkkoherra Laitilan kotikirkossa näitä tärkeitä paikkoja on kaksi ja alttaritauluja peräti kolme.

Poikkeuksellisesti pohjoispäädyssä sijaitsevan pääalttarin lisäksi on itäsiiven Katariinan kappelissa vanha Katariinan alttari, jota käytetään esimerkiksi vihkiäisissä ja ristiäisissä. Varustukseen kuuluu mm. kastetukki vuodelta 1644.

- Honka, josta se on veistetty, on alkanut kasvaa 1400-luvulla eli ennen Martti Lutherin aikaa, kirkkoherra havainnollistaa.

Arvokas on myös kastetukin päälle asetettava malja, joka parhaillaan on esillä Turun hopeanäyttelyssä.

Kun uusi alttari valmistui, pidettiin 1700-luvulta peräisin olevaa vanhaa alttaritaulua tarpeettomana. Yläosa siitä lahjoitettiin Keikyän seurakunnalle, kun se 1900-luvun alussa itsenäistyi.

- Se oli kyllä virhe, vaikka tilalle saatiinkin pienempi taulu Kansallismuseossa, nykyinen kirkkoherra tuumii.

Kolmas alttaritaulu on ollut länsisiivessä vasta vuodesta 1984 asti. Se on tullut evakkojen mukana rullalle käärittynä Viipurin läänin Pyhäjärven kirkosta, joka paloi talvisodan aikana. Monien vaiheiden jälkeen taulu päätyi Vammalan kautta Huittisiin, jonne suuri osa pyhäjärveläisistä on asettunut asumaan.

Edellisestä suuresta kirkkoremontista on kulunut pian puoli vuosisataa, mutta pieniä parannuksia tehdään koko ajan. Viime vuonna kunnostettiin ja palautettiin silloin varastoon viedyt vanhat virsitaulut, joiden tehtävän täyttivät viime vuosikymmeninä seinään löydyt naulat.

- Upeat virsitaulut ovat samaa tyyliä kuin alttaritaulu, Laitila iloitsee.

Invaluiska ja urkuremontti

Suunnitelmissa on myös invaluiskan rakentaminen alttarille.

- Jotta sille saadaan tilaa, siirrämme ensimmäiset penkkiriviit Katariinan kappelin tulien paikalle. Haluamme palvella kaikkia. Nyt pyörätuolilla ei pääse helposti ehtoolliselle tai siunattavan arkun viereen, Laitila perustelee.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kallein tiedossa oleva hanke on parin vuoden kuluessa urkuremontti, johon arvioidaan kuluvan yli 100 000 euroa.

- Palkeet ovat hajalla, mutta vielä soi.

Saarnatuolin ja alttarin väliselle sivuseinälle on ripustettu krusifiksi, joka on Markus Hiekkasen selvityksen mukaan tehty 1400-luvulla kasvaneesta puusta.

- Krusifiksi on siis yhtä vanha kuin alkuperäinen Pyhän Katariinan kirkko, Laitila muistuttaa.

Niinpä hän ilmeisesti ehdottaa, että krusifiksi siirretään alkuperäiselle paikalleen itäsiipeen, jossa se on riippunut katosta. Nykyisella paikalla se on hieman kirkkokansalta piiilossa. Yksi esiin noussut mahdollisuus on vanhan taideteoksen korostaminen valaistuksen avulla.

Katariina Aleksandrialainen kuoli uskonsa puolesta Egyptissä. Kidutuksessa legendan mukaan käytetty pyörä on kuvattu kirkon vanhan siiven seinää.

- Nykyisin ei pystytä sanomaan, miksi Huittisten kirkko on omistettu juuri Pyhälle Katariinalle, mutta niin ei tiedetä syytä muidenkaan keskiaikaisten kirkkojen nimeämiseen, Laitila kertoo.

Arvokkaita kasukoita

Huittisten kirkon moniin aarteisiin kuuluvat myös 1700-1800-lukujen messukasukat, joista osa on konservoitu Turun tuomiokirkossa. Osa odottaa vielä vuoroaan, sillä yhden kasukan entistäminen maksaa 4 000 euron vaiheilla. Vanhojakin kasukoita on Laitilan mukaan mahdollista käyttää, kun niitä käyttää oikein. Kiellettyä on mm. niiden päälle istuminen.

Sakastin varustukseen kuuluu myös valtavan iso könninkello vuodelta 1813. Pari vuotta sitten se lakkasi käymästä, mutta kunnostussuunnitelmia viritellään.

Kirkon vanhin esine on kuitenkin seinän välistä löydetty 1 100 -luvun miekka, joka on ripustettu sakastin oven yläpuolella.

- Se ei ehkä kirkkoon kuuluisi, kirkkoherra tuumii.

Suuren työn kirkon yksityiskohtien ja esineistön historian selvittämiseksi on tehnyt kotiseutuneuvos Keijo Jaakola . Esimerkiksi pääoven vasemmalle puolelle kiveen hakattu merkintä C.B. 18 21/4 09 aiheutti paljon päänvaivaa.

Kyseisenä päivänä kuoli silloisen kappalaisen vaimo Chistina Betulin . Jaakola arvelee, että tämä on haudattu merkinnän lähelle. Muitakin tekstejä seiniin on hakattu. Tämänkaltaiset merkinnät kirkon ulkoseinissä ovat Jaakolan mukaan Suomessa varsin harvinaisia

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hannu Rintakoski

TS/Timo Jakonen<br />Vuonnsa 1794 valmistunut torni on 38 metrin korkuinen
TS/Timo Jakonen
Vuonnsa 1794 valmistunut torni on 38 metrin korkuinen
TS/Timo Jakonen<br />Vanhalla alttarilla olevan käsityötaidon helmen on lahjoittanut ruustinna Charlotta Idman vuonna 1844. Huittisten kirkkoherrana toimi kolme Idmania peräkkäin.
TS/Timo Jakonen
Vanhalla alttarilla olevan käsityötaidon helmen on lahjoittanut ruustinna Charlotta Idman vuonna 1844. Huittisten kirkkoherrana toimi kolme Idmania peräkkäin.
TS/Timo Jakonen<br />Huittisten kirkon vanhimman osan muurauksissa esiintyvät kaikki satakuntalaisen kirkon tunnusmerkit.
TS/Timo Jakonen
Huittisten kirkon vanhimman osan muurauksissa esiintyvät kaikki satakuntalaisen kirkon tunnusmerkit.
TS/Timo Jakonen<br />Kirkkoherra Simo Laitila esittelee 200 vuotta vanhasta männystä vuonna 1640 veistettyä kastemaljaa.
TS/Timo Jakonen
Kirkkoherra Simo Laitila esittelee 200 vuotta vanhasta männystä vuonna 1640 veistettyä kastemaljaa.
TS/Timo Jakonen<br />Kirkkoherra Simo Laitila kertoo, että 1800-luvun messukasukka on konservoituna edelleen käytössä. Naulakkoon sitä ei pidä ripustaa eikä sen päälle istua.
TS/Timo Jakonen
Kirkkoherra Simo Laitila kertoo, että 1800-luvun messukasukka on konservoituna edelleen käytössä. Naulakkoon sitä ei pidä ripustaa eikä sen päälle istua.
TS/Timo Jakonen<br />Alttari on kirkkoherra Simo Laitilalle kirkon tärkein paikka. Alttaritauluun soveltuvat vanhat virsitaulut ovat taas paikallaan viiden vuosikymmenen varastoinnin jälkeen.
TS/Timo Jakonen
Alttari on kirkkoherra Simo Laitilalle kirkon tärkein paikka. Alttaritauluun soveltuvat vanhat virsitaulut ovat taas paikallaan viiden vuosikymmenen varastoinnin jälkeen.
TS/Timo Jakonen<br />Huittisten kirkossa on istuimia yli 1 000 hengelle. Urut odottavat remonttia.
TS/Timo Jakonen
Huittisten kirkossa on istuimia yli 1 000 hengelle. Urut odottavat remonttia.
TS/Timo Jakonen<br />Viipurin läänin Pyhäjärven alttaritaulu pelastetettiin talvisodan palosta ja päätyi monien vaiheiden jälkeen Huittisiin kuten suuri osa paikkakunnan evakoistakin.
TS/Timo Jakonen
Viipurin läänin Pyhäjärven alttaritaulu pelastetettiin talvisodan palosta ja päätyi monien vaiheiden jälkeen Huittisiin kuten suuri osa paikkakunnan evakoistakin.