Mätäkuu ei itsessään ole
terveysriski - lämmin sää kylläkin

TS/Tatu Hiltunen<br />Niin pitopöydässä kuin kotonakin kannattaa huolehtia siitä, että ruoka säilyy hyvänä. Kylmät ruoat riittävän kylmänä ja lämpimät ruoat hyvin kypsennettynä. Näin välttyy ikäviltä yllätyksiltä.
TS/Tatu Hiltunen
Niin pitopöydässä kuin kotonakin kannattaa huolehtia siitä, että ruoka säilyy hyvänä. Kylmät ruoat riittävän kylmänä ja lämpimät ruoat hyvin kypsennettynä. Näin välttyy ikäviltä yllätyksiltä.

TIMO MOBERG

Mätäkuun perinne ei suinkaan ole suomalainen keksintö. Lääketieteen historiaan laajalti perehtynyt suomalainen lääkäri, professori Arno Forsius kirjoitti Suomen Lääkärilehdessä 1993, että jo muinaisessa Mesopotamiassa kesän tuomiin terveysongelmiin kiinnitettiin huomiota.

Siellä kesän kuumin aika tunnettiin koiranpäivien nimellä. Sieltä käsite siirtyi Eurooppaan ja Saksassa aika liitettiin kaskeamisaikaan ( Rodentage - Rodenmonat ). Tanskassa sitä kutsuttiin råddenmåned , josta nimi kääntyi ruotsiksi rötmånad (röta=mädäntyä), ja 1544 Mikael Agricola otti käyttöön suomennoksen mätäkuu .

Hän julkaisi tuolloin Rucouskiria Bibliasta -teoksensa, jossa oli ensimmäinen painettu ikuinen kalenteri. Siinä nykyinen elokuu esiintyi Forsiuksen mukaan nimellä mätekw eli kyluökw . Vasta 1600-luvulla nimi muuttui elonkorjuukuuksi ja elokuuksi.

Agricola pelotteli mätäkuulla

Agricolan kirjassa oli myös ensimmäinen suomalainen ikuinen kalenteri. Siinä Agricola muistutti molemmin puolin ajanlaskumme alkua eläneen roomalaisen Senecan vanhoista viisauksista. Näihin kuului muun muassa välttää sisäisten lääkkeiden ottamista ja veren laskemista.

Forsiuksen mukaan mätäkuun pelko näkyi pitkään terveydenhuollossamme. Vielä 1825 annetuissa rokotusohjeissa isorokkorokotus tuli suorittaa toukokuun puolivälin ja syyskuun lopun välisenä aikana, mätäkuuta lukuunottamatta.

Mitään tieteellistä perustetta mätäkuun ja terveyden välillä ei ole. Kyseisenä aikana eteläisissä maissa lämpötila saattaa nousta huomattavan korkeaksi ja silloin niissä on esiintynyt tavallista runsaammin kuumetauteja, muun muassa kuumeisia vatsasairauksia. Toisaalta myös haavojen paranemisessa saattoi esiintyä ongelmia.

Kyse on kuitenkin lämmön tai kuumuuden aiheuttamista ongelmista. Niistä ei ole päästy kokonaan eroon Suomessakaan, vaikka mätäkuu on ollut poissa kalentereista jo kymmenen vuotta.

Ruokamyrkytys tulee helposti

Kesäisin arviolta sadattuhannet suomalaiset kärsivät jonkinasteisesta ruokamyrkytyksestä tai ripulista, vaikka Kansanterveyslaitoksen tilastoihin päätyy vain muutamia tuhansia. Yleisimpiä taudin aiheuttajia ovat kampylobakteerit ja salmonellat. Niistä salmonellat ovat usein tuliaisia ulkomaan matkoilta.

Harvemmin ruokamyrkytysten taustalta löytyy shigellaa, yersiniaa tai listeriaa. Viime vuosina ongelmia on tullut juomavesien kanssa ja epidemian aiheuttajaksi on paljastunut kaliki-virus.

Suurin osa ruokamyrkytysten ja ripulien syistä jää selvittämättä, koska ongelman aiheuttaneesta ruoasta ei ole saatavissa näytettä. Vain osa tapahtuu joukkoruokailun yhteydessä, jolloin sama taudinaiheuttaja voi kaataa petiin kymmeniäkin henkilöitä.

Oireet saattavat tulla muutamassa tunnissa tai vasta päivien viipeellä. Yleisimmät oireet ovat pahoinvointi ja oksentelu. Maha kipristelee ja ripuli iskee. On muistettava, että löysä uloste ei ole vielä yhtä kuin ripuli. Ripulista on kyse vasta silloin, kun uloste ei pysy kiinteänä, vaan noudattaa astian muotoa.

Rajussa ruokamyrkytyksessä voi nousta myös korkea kuume ja yleiskunto heikentyä. Silloin on syytä ottaa yhteys lääkäriin. Näin varsinkin, jos kyse on lapsesta tai vanhuksesta.

Tärkeää on huolehtia riittävän nesteen saamisesta. Jos kova ripuli iskee, niin silti on hyvä juoda paljon, vaikka tuntuisi, ettei mikään pysy sisällä. Aina nesteestä imeytyy jonkin verran elimistöön.

Tärkeää on myös muistaa, että ripuli poistaa elimistöstä suoloja ja hivenaineita. Siksi pelkkä vesi ei aina riitä.

Mikrobit viihtyvät lämpimässä

Ruokamyrkytyksiä vastaan voi suojautua huolehtimalla riittävästi hygieniasta. Kuumentamatta nautittavia ruokia ei tule käsitellä samoilla työvälineillä eikä työalustoilla raa'an lihan tai kalan kanssa. Kädet tulee pestä työvaiheiden välillä ja käsiteltäessä eri ruoka-aineita.

Yksi ongelma on kylmäketjun katkeaminen kaupasta pöytään. Näin käy varsin helposti kuljetusten aikana. Mökkiruoat ostetaan kaukana määränpäästä kaupungin marketin kylmätiskiltä, mutta autossa tai veneessä ne saattavat joutua olemaan tuntejakin lämpimässä ilmassa. Tai sitten kylmäsäilytystilat mökillä tai veneessä eivät riitä.

Valmis ruoka säilyy tuoretta paremmin, joten osan ruoasta voisi kypsentää jo ennen mökille lähtöä. Myös valmis ruoka tulisi jäähdyttää nopeasti ja siirtää kylmään. Näin vähennetään olennaisesti bakteereille suotuisia olosuhteita.

Tarkkuutta tarvitaan myös ruoan tarjoilemisessa. Helposti pilaantuvia ruokia kuten majoneesipohjaisia salaatteja ei saa pitää liian kauan lämpimässä.

Tarjoiluastian alle voi myös laittaa "kylmäkalleja" tai jääkuutioita, jolloin ruoka pysyy kylmänä. Myös maitotuotteet pilaantuvat helposti.

Lämpimän ruoan kohdalla on muistettava kypsentää liha ja kala kunnolla.

Vaikka tartar maistuisikin, niin raaka liha ja varsinkin jauheliha on todellinen riski. Raa'assa jauhelihassa bakteerien määrä moninkertaistuu tunnissa.

Hyönteiset kiusaavat

Kesään kuuluvat hyönteiset. Osa saa hyttysen pistosta allergisia oireita. Paarman puremat saattavat ärsyttää pitkään ja ampiaisen pisto voi olla hengenvaarallinen.

Myös erilaiset naarmut ja haavat kuuluvat kesään. Niiden määrä lisääntyy, kun vaatetus ei suojaa yhtä hyvin ihoa kuin talvella. Toisaalta myös luonnossa liikutaan enemmän. Vanha kansa tiesi, että mätäkuussa haavat eivät parane yhtä hyvin kuin muulloin. Kyse on kuitenkin enemmän lämmöstä kuin kalenterista.

Nykyisin hyönteisten pistoihin ja puremiin löytyy apua. Samoin haavojen hoito on edennyt. Tärkeää on puhdistaa haavat ja naarmut hyvin ja suojata tarvittaessa lialta. Myös hiki saattaa ärsyttää.