Fabergén esineitä voisi kutsua joko täydellisyyttä hipoviksi tai turhamaisuuden huipentumiksi. Jo omalla ajallaan esineet olivat hienoimpia kuningasperheiden kesken annettuja lahjoja.
Carl Fabergé syntyi Pietarissa vuonna 1846 ranskalaissukuiseen perheeseen. Fabergén isä työskenteli kaupungissa kultaseppänä, mutta vuonna 1860 hän jätti yrityksen yhtiökumppaninsa hoitoon ja muutti perheineen Saksaan.
Carl Fabergé seurasi isänsä jalanjälkiä kultasepäksi. Hän hankki taitonsa Saksan ohella Lontoossa ja Pariisissa, mutta palasi työskentelemään Pietariin isänsä yhtiökumppanin oppiin. 1870-luvun alussa Carl Fabergé osti yrityksen itselleen. Ensimmäiset vuodet hän valmisti hyvin samanlaisia koruja kuin muut kultasepät, mutta työn ohella hän auttoi luokittelemaan ja korjaamaan tsaarien eremitaasiin sijoitettuja kultakoruja ja arvoesineitä. Vuonna 1882 Carl Fabergé ja hänen veljensä Agathon ryhtyivät luvalla valmistamaan kopioita aarteista. Työn jälki oli niin hienoa, että keisari Aleksanteri III vaimoineen ylisti Fabergéta korutaiteen uuden aikakauden avaamisesta. Pian Fabergésta tuli tsaarin hovihankkija.
Kysynnän kasvaessa Fabergén yritys jakautui pieniin työpajoihin, joissa valmistettiin korujen ja kuuluisien pääsiäismunien lisäksi muun muassa pöytähopeita ja veistoksia. Tunnetuin Fabergén kokoelma lienee Englannin kuningatar Elizabethin eläinveistoskokoelma.
Kuvassa oleva savukekotelo on leskikeisarinna Maria Feodorovnan lahja Suomen rautateiden ylijohtajalle Anders Ahoselle . Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä keisarinnan paluu Lontoosta kotiin Venäjälle Saksan kautta estettiin, joten hän joutui matkustamaan Tanskan ja Ruotsin kautta Haaparantaan. Ahonen teki päätöksen, jonka mukaan käyttämättöminä olleet keisarilliset junanvaunut kunnostettiin vastaanottamaan keisarinnaa. Kiitokseksi hyvästä palvelusta keisarinna lahjoitti Ahoselle savukerasian.
Fabergén työpajoissa työskenteli lukuisia suomalaisia mestareita. Ensimmäinen heistä oli Eric Kollin , joka auttoi Fabergéta jo alkutaipaleella 1880-luvulla. Kuvassa oleva rasia on valmistettu suomalaisen August Fredrik Hollmingin työpajassa. Punaisella emalilla koristeltu rasia on kullattua hopeaa. Kannessa on keisarillinen kaksoiskotka, jossa on timantti ja ruusukiviä. Rasian arvo on noin 50 000-
60 000 euroa.
Väärennettyjä Fabergén esineitä liikkuu maailmalla runsaasti. Aidon ja väärän erottaa toisistaan laatu, sillä kopioiden valmistajat eivät kykene Fabergén kaltaiseen täydellisyyteen. Koska Fabergén esineet ovat aina olleet kalliita, ovat niiden taustat tiedossa. Ennen kuin esine hyväksytään aidoksi, sen tausta täytyy kyetä osoittamaan. Esineen hinta nousee entisestään, mikäli mukana on alkuperäinen rasia.
Wenzel Hagelstam
