Extra

Nousiaisten kirkko sulkee sisälleen piispa Henrikin legendan

TS/Jonny Holmén<br />Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko sijaitsee luonnonkauniissa maisemassa Hirvijoen yläjuoksulla. Erillinen kellotapuli on rakennettu 1700-luvun puolivälissä.
TS/Jonny Holmén
Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko sijaitsee luonnonkauniissa maisemassa Hirvijoen yläjuoksulla. Erillinen kellotapuli on rakennettu 1700-luvun puolivälissä.

Nousiaisten kirkko seisoo Hirvijoen yläjuoksun rantatörmällä arvokkaana ja rauhallisena. Kirkolta avautuva näkymä joelle ja luonnonkauniiseen maalaismaisemaan hivelee sekä silmää että mieltä. Joen toisella puolella - näköetäisyydellä - sijaitsevat edelleen seurakunnan käytössä oleva vanha pappila, kirkkoherranvirasto ja kirkkoherran uusi funkkistyylinen virka-asunto.

- Kirkko näkyy olohuoneen ikkunasta, kiittelee Nousiaisten kirkkoherrana kymmenen vuotta toiminut Timo Kähkönen työympäristöään.

Maisemat ovat aikojen kuluessa muuttuneet, mutta kivikirkko on seissyt omalla tutulla paikallaan jo vuosisatoja. Siitä, kuinka kauan Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko on seutua läsnäolollaan kunnioittanut, ollaan tosin montaa mieltä. Perimätiedon mukaan kirkko rakennettiin Nousiaisiin vuonna 1286, samoihin aikoihin kuin Turun tuomiokirkko. Uudemman tutkimuksen tuottamien tulosten mukaan Nousiaisten kirkko on kuitenkin huomattavasti nuorempaa tekoa. Markus Hiekkanen epäilee väitöskirjassaan sen rakennusajankohdan sijoittuvan 1400-luvulle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Siitä ei ole epäilystäkään kummalle kannalle Nousiaisissa taivutaan.

- Noustelaisten kirkkorakkaus on murtumatonta. He eivät niele näitä uusia ajoituksia, vaan uskovat vanhaan tietoon. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jokainen saa pitää omat käsityksensä ja mielipiteensä asiasta, toteaa Kähkönen diplomaattisesti.

Muutama sata vuotta sinne tai tänne, Nousiaisten kirkko on silti suomalaisten kirkkojen ehdotonta kärkikaartia. Museovirasto nostaa Nousiaisten kirkon Turun tuomiokirkon rinnalle Suomen merkittävimmäksi keskiaikaiseksi kivikirkoksi.

Sarkofagi piispa Henrikin muistona

Nimensä mukaisesti Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko on omistettu Suomen ensimmäiselle piispalle Henrikille, jonka uskotaan saapuneen Suomeen vuonna 1155 Ruotsin kuningas Eerikin johtaman ensimmäisen ristiretken matkassa. Henrik valitsi asuinpaikakseen Nousiaisen ja perusti sinne Suomen ensimmäisen piispanistuimen. Järjestäytyneen kirkollisen toiminnan katsotaan alkaneen Suomessa tällöin.

Kun piispa Henrik sai surmansa Köyliönjärven jäällä Lallin toimesta, hänet kuljetettiin härkäreellä takaisin kotiinsa Nousiaisiin. Legendan mukaan hänet haudattiin sinne, minne härät kolmannen kerran pysähtyivät, ja paikalle rakennettiin nykyistä Nousiaisten kirkkoa vaatimattomampi puukirkko, Sancta Maria, mariankirkko.

Henrikin hautaa ei ole yrityksistä huolimatta pystytty paikantamaan, ja joissain yhteyksissä hänet on leimattu jopa mielikuvitushahmoksi.

Nousiaisten kirkko ei ikänsäkään perusteella voi olla legendan kuvailema alkuperäinen piispa Henrikin hautakirkko, mutta hänen pyhäinjäännöksiään siellä on todennäköisesti säilytetty ennen niiden siirtämistä Turun tuomiokirkkoon 1300-luvun vaihteessa. Todisteena toimii piispa Maunu II Tavastin lahjoittama 1410-1420-luvulta peräisin oleva sarkofagi, jonka messinkilaattoihin on kaiverrettu piispa Henrikin ihmetekoja ja elämänvaiheita.

- Nimitys sarkofagi on oikeastaan epätarkka. Sana sarks tarkoittaa lihaa ja sarkofagi on arkku, jossa on pidetty vainajan ruumista. Tämä on pikemminkin kenotafi, eli muistomerkki, jossa ruumista ei ole ollut, Kähkönen pohtii.

Kyytiä Henrikille

1967-1969 toteutetun remontin yhteydessä kirkon lattian alta löydettiin harmaakiviperusta ja sarkofagin mittoja vastaava tiilinen reunus. Sarkofagi siirrettiin kirkkosaliin tälle Museoviraston alkuperäisenä pitämälle paikalle vuonna 1901 rakennetusta Josef Stenbäckin suunnittelemasta erillisestä hautakuorista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mustaa kalkkikiveä oleva sarkofagi kuuluu Nousiaisten kirkon kalleimpiin aarteisiin. Se on Pohjoismaiden ainut ehjänä säilynyt keskiaikainen sarkofagi, jota tullaan katsomaan jo sen taiteellisen arvon takia.

Nousiaisten kirkon toinen taideaarre on 1400-luvun alkupuolelta oleva puuveistos, joka kuvaa piispa Henrikiä Lalli jaloissaan. Veistos sijaitsi aikoinaan alttarilla, mutta 1700-luvun piispantarkastuksien myötä se sai paikaltaan häädön.

- Piispat esittivät närkästyneitä kommenttejaan siitä, että Henrik oli päässyt alttarille. Alttarin kun olisi kuulunut olla kristussymboliikan esittämistä varten, ei pyhimyssymboliikan, Kähkönen evästää.

Sittemmin veistosta on siirrelty vuosien mittaan paikasta toiseen.

- Jokainen seinä alkaa olla jo tuttu Henrikille. Hän on täällä se, joka on saanut kyytiä, naurahtaa Kähkönen viitaten veistoksen lisäksi myös sarkofagin siirtelyyn.

Mysteerioiden tyyssija

Erityisesti katolisen kirkon piirissä Pyhän Henrikin legenda elää erittäin vahvana. Nousiaisten kirkko onkin merkittävä pyhiinvaelluspaikka, jonne saapuu ihmisiä eri puolilta Eurooppaa aina Vatikaanin hallintoon kuuluvasta korkea-arvoisesta henkilöstöstä tavalliseen tallaajaan asti.

- Pyhiinvaeltajien usko on puhutellut minua kovasti. Ihmiset Euroopan toiselta laidalta pyytävät esimerkiksi lähettämään kuvia Pyhän Henrikin haudasta. Se on ulottuvuus, jota luterilainen ei välttämättä ymmärrä, Kähkönen pohtii.

- Usko on aina salaisuus, ja siihen liittyy mysteerioita. Täällä mysteeriot elävät, jos niiden vain antaa tulla luoksensa.

Kähkönen mainitsee omana pysähdyttävimpänä kokemuksenaan valojen leikin kirkolle vuonna 1640 lahjoitetun saarnatuolin kuvituksessa.

- Istuin tässä penkissä kesäkuisena iltana kello 19.20, kun äkkiä pyöreä valokeila osui saarnatuoliin maalattuun Kristuksen kuvaan. Se oli valaistu kuin luonnonmukaisella spotilla. Muistan tapahtuman elävästi, sillä olin kuuntelemassa syntymäpäiväkonserttiani, Kähkönen muistelee.

Valaistus onkin tärkeä osa Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkon tunnelmaa. Valo lankeaa kirkkoon vuoden- ja vuorokaudenajasta riippuen eri tavoin saaden kirkon näyttämään hyvinkin erilaiselta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tunnelmaa luo luonnonvoimista myös tuuli.

- Täällä tuntuu tuulen huojunta selvästi. Pinta-alat, joihin tuuli voi ottaa kiinni, ovat sen verran laajat. Se on aika jännä tunne, kuvailee Kähkönen.

Kivikirkon luontaista liikettä on pyritty hillitsemään lähellä kattoa sijaitsevalla tukipuulla, joka on todennäköisesti kaadettu metsästä 1600-luvulla.

Nousiaisten kirkon rakenteellisiin erikoisuuksiin kuuluu sen kolmitaitteinen länsipää. Pihalla sijaitseva vaatimaton erillinen kellotapuli on rakennettu vuosina 1759-1760.

Aikakaudet näkyvät esineistössä

Eri aikakausia edustavat esineet ja elementit sijaitsevat Nousiaisten kirkossa sulassa sovussa vierekkäin. Ajanjaksojen ja tyylien vaihtuminen näkyy konkreettisesti esimerkiksi valaisimissa, joista varhaisin on 1500-luvulta. Vaatimattoman edeltäjänsä vieressä komeilee hieman suurempi ja koristeellisempi 1600-luvulta, ja 1700-luvun kristallikruunu kertoo sekin omaa tarinaansa ajastaan.

Kirkon vaatimattomat seinämaalaukset ovat 1400-luvulta, puinen krusifiksi 1500-luvulta peräisin.

1960-luvun suuren remontin yhteydessä lattian alta löytynyt kivinen 1300-luvun kastemaljan jalka on puolestaan saanut kruunukseen lahjoituksena uuden maljaosan.

- Varhaisin ja uusi yhdistyvät, toteaa Kähkönen jykevää kastemaljarakennelmaa ihaillessaan.

Remontti toi mukanaan melko suuriakin muutoksia, sillä kirkon kiertänyt urkuparvi poistettiin, penkit vaihdettiin ja puolikaaren muotoinen alttarirakennelma korvattiin modernimmalla. Seurakuntalaisten mieleen muutokset eivät olleet.

- Noustelaiset jaksavat aina muistuttaa, että kirkko oli kauniimpi ennen, Kähkönen toteaa.

Kirkko on siinä määrin ylpeydenaihe Nousiaisissa, että omaa kirkkoa vertaillaan retkillä toisten paikkakuntien vastaaviin. Myös hautausmailla sijaitsevat sankarihaudat alistetaan vertailevan katseen alle.

- Useimmiten oma taitaa vetää pisimmän korren, Kähkönen hymyilee.

Nousiaisten hautausmaalla lepäävät sotasankarien lisäksi muun muassa Nousiaisten kirkkoherroina ja virsirunoilijoina tunnetut Abraham Achrenius ja hänen poikansa Anders Achrenius . Achreniukset antoivat 1700-luvulla suuren panoksen Länsi-Suomen herätysliikkeiden synnylle. Abraham Achreniusta pidetään rukoilevaisen herätysliikkeen isähahmona.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Oman muistomerkin ovat saaneet myös kirkon lattian alle haudatut vainajat, joiden luut siirrettiin hautausmaalle suurremonttiin liittyneen lattian avaamisen yhteydessä.

Pitkä historia osana arkea ja juhlaa

Kirkollinen historia on osa nykypäivää Nousiaisissa. Piispa Henrik on löytänyt tiensä niin Nousiaisten vaakunaan kuin koulujen nimiinkin. Hänen muistopäiväänsä vietetään joka vuosi 19. tammikuuta. Nousiaisten kunta viettää lisäksi 850-vuotisjuhliaan tänä vuonna yhtä aikaa Nousiaisten seurakunnan ja koko Suomen kirkollisen toiminnan kanssa.

Suurta juhlavuotta juhlistetaan parhaillaan ekumeenisen juhlapyhiinvaelluksen muodossa. Pienempiä pyhiinvaelluksia järjestetään Pyhän Henrikin kunniaksi vuosittain. Tämänvuotinen seitsemästä eri suunnasta Nousiaisiin matkaava vaellus päättyy tänään Nousiaisten kirkossa vietettävään ekumeeniseen rukoushetkeen.

Juhlat jatkuvat 14. elokuuta, jolloin on vuorossa vuoden päätapahtuma, suuri juhlajumalanpalvelus. Jumalanpalveluksessa saa ensiesityksensä evankeliumimotettien sävellyskilpailun voittanut teos.

Nousiaisten seurakunnan ja kirkon pitkä historia saavat kirkkoherran hiljaiseksi. Kähkönen hakee hetken sanojaan yrittäessään kuvailla rikkaan ja arvokkaan menneisyyden synnyttämää tunnetta.

- Sisäisesti riemuitsen sitä, että saan kulkea näitä askelia. Kiitollisuutta ja syvää nöyrää hiljaisuuttahan tämä historian syvyys synnyttää. Historian kanssa on hyvä elää.

Jutta Högmander

TS/Jonny Holmén<br />Auringonkiilan leikki saarnatuolin kuvituksessa muistuu kirkkoherra Timo Kähkösen mieleen pysähdyttävänä kokemuksena.
TS/Jonny Holmén
Auringonkiilan leikki saarnatuolin kuvituksessa muistuu kirkkoherra Timo Kähkösen mieleen pysähdyttävänä kokemuksena.
TS/Jonny Holmén<br />Pyhän Henrikin sarkofagi on Nousiaisten kirkon kallein aarre. Vuosien 1410-1420 välisenä aikana kirkolle lahjoitetun sarkofagin messinkilaattoihin on taidokkaasti kaiverrettu piispa Henrikin tarina.
TS/Jonny Holmén
Pyhän Henrikin sarkofagi on Nousiaisten kirkon kallein aarre. Vuosien 1410-1420 välisenä aikana kirkolle lahjoitetun sarkofagin messinkilaattoihin on taidokkaasti kaiverrettu piispa Henrikin tarina.
TS/Jonny Holmén<br />1400-luvun alkupuolelta oleva piispa Henrikiä ja Lallia kuvaava puuveistos on joutunut vaihtamaan paikkaansa kirkossa useaan otteeseen.
TS/Jonny Holmén
1400-luvun alkupuolelta oleva piispa Henrikiä ja Lallia kuvaava puuveistos on joutunut vaihtamaan paikkaansa kirkossa useaan otteeseen.
TS/Jonny Holmén<br />Nousiaisten kirkkoherroja ja virsirunoilijoita Abraham ja Anders Achreniusta muistetaan kirkon itäpäädyn takana olevassa muistomerkissä.
TS/Jonny Holmén
Nousiaisten kirkkoherroja ja virsirunoilijoita Abraham ja Anders Achreniusta muistetaan kirkon itäpäädyn takana olevassa muistomerkissä.
TS/Jonny Holmén<br />1500-luvun krusifiksi on kiinnitetty triumfikaareen paikalle, jossa sen uskotaan sijainneen keskiajan lopullakin.
TS/Jonny Holmén
1500-luvun krusifiksi on kiinnitetty triumfikaareen paikalle, jossa sen uskotaan sijainneen keskiajan lopullakin.