Sunnuntai

Tuomioja haluaa lisää
rahaa työvoimapolitiikkaan

Valtiontalouden useiksi vuosiksi rakennettuja kehyksiä, taloudenpidon tiukkoja rajoja, pitäisi ulkoministeri Erkki Tuomiojan mielestä tarkastella jäljellä olevalla vajaan kahden vuoden vaalikaudella.

- Ei olisi haitaksi, jos kyettäisiin vielä ottamaan uutta vauhtia joistakin asioista, Tuomioja ehdottaa. Panostukset työvoimapolitiikkaan olisi hänestä ainakin otettava esille.

Tuomioja muistuttaa, että kehykset ovat välttämättömät, mutta varsin mekaaniset.

- Ne otettiin edelliseltä hallitukselta vastaan lähes sellaisinaan eikä perusrakennetta ole käyty läpi. Se on luonut pienissä puitteissa jatkuvia ongelmia, sdp:n puheenjohtajaehdokas sanoo.

Työvoimapolitiikkaan Tuomioja haluaa lisää rahaa, koska kasvanut joukko ihmisiä, iso osa pitkäaikaistyöttömistä, ei työllisty markkinaehtoisesti enää missään oloissa.

- Tarvitaan verovaroin hoidettua tukityöllistämistä. Se maksaa, mutta tuottaa tosiasiassa enemmän vakautena ja hyvinvointina. Ihmiset pääsevät myös työn kautta jäsentymään yhteiskuntaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tanskassa ja Ruotsissa satsataan ministerin mukaan aktiiviseen työvoimapolitiikkaan yli kaksinkertaisesti meihin verrattuna. Meillä vastaava panostus laskisi työttömyyttä kaksi prosenttia. Huhtikuun luku oli 10 prosenttia.

- Osaamista pitää edelleen painottaa ja uusia työpaikkoja luoda.Tätä linjaa on jatkettava sitkeästi. Se on tuottanut tulosta, vaikka tuskallisen hitaasti.

Verotusta ei syytä enää laskea

Suhteessa hyvinvointivaltioon otetaan sdp:ssä Tuomiojan mukaan uusi vaihde päälle, jos hänestä tulee puheenjohtaja. Hän korostaa, että pohjoismainen hyvinvointivaltio on meidän vahvuuksiamme. Siihen kuuluu myös suhteellisen korkea veroaste.

- Suuriin veronalennuksiin ei tästä eteenpäin ole aihetta. Verotuksen nostaminenkaan ei ole tarpeen. Kysymys on työllisyyttä tukevista verorakenteen muutoksista.

Tuomiojan mielestä selvästi kasvaneita tuloeroja on myös pienennettävä. Hänestä 10 vuoden aikana tässä on menty väärään suuntaan.

- Meillä käydään samat neuvolat, koulut, on yleinen asevelvollisuus ja yhteiset kokemukset. Koulutus on maksutonta yliopistoihin asti. Tätä kautta ei synny luokkajakoa, hän luettelee hyvinvointivaltion etuja.

Ihmisten arkipäivän kokemuksia hyvinvointivaltiosta pitäisi Tuomiojan mukaan kuunnella nyt entistä herkemmin. Häntä huolettaa erityisesti työelämä ja pahoinvointi siellä.

- Lait ja sopimukset ovat kunnossa, mutta ne ovat aika teoreettista tavaraa monissa paikoissa, hän arvelee. Työolojen valvonnassa on selviä puutteita ja valvontaankin on jaettu rahaa riittämättömästi.

Yrityksiä johdetaan Tuomiojan mukaan kateuden, pelon ja kilpailun avulla, kun ennen parhaimmillaan turvauduttiin yhteisöllisyyteen, luottamukseen ja turvallisuuteen.

- Tässä suhteessa meidän pitäisi olla eettinenkin liike, hän heittää haasteen omalle puolueelleen.

Filatov sopisi jakamaan vastuuta

Tuomioja pitää hyvänä ajatuksena, että varapuheenjohtajien ja puoluesihteerin joukossa pyritään tasa-arvoon. Kiintiöiden ihailija hän ei ole, vaan pitää niitä ylimenokauden välttämättömyytenä.

- Minä lähtisin siitä, että puolueen varapuheenjohtaja on puheenjohtajan ensimmäinen sijainen ja sillä lailla kaikessa mukana. Minulle sopii erinomaisesti, jos Tarja Filatov haluaa jatkaa nykypaikalla ja tulee valituksi. Puoluesihteerin valintaan hän ei ota kantaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vähän huomiota on ministerin mukaan saanut täysin epävirallinen työvaliokunta, joka käsittelee politiikan sisältökysymyksiä. Puheenjohtaja Paavo Lipposen , puoluesihteeri Eero Heinäluoman , hallitusryhmän vetäjän AnttiKalliomäen ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin ryhmässä ei ole yhtään naista.

KIRSTI POHJONEN