Extra

Aimo annos: Mikä eläin tappaa eniten ihmisiä?

LEHTIKUVA/STR<br />Juhani Salonius.
LEHTIKUVA/STR
Juhani Salonius.

Terve, Aimo, meille tuli kesämökkinaapurini kanssa pientä kinaa siitä, mikä eläin Suomessa tappaa vuosittain eniten ihmisiä. Liikuttavan yksimielisiä olimme siitä, että ihminen tappaa lajitoveriaan enemmän kuin eläimet yhteensä?

Masa

Suomi on turvallinen maa myös siinä mielessä, että täällä eläinten ihmisille aiheuttamia kuolemia on äärimmäisen vähän. Kun olen muutaman asiantuntijan kanssa keskustellut aiheesta, on päädytty yleensä siihen, että hirvi tappaa välillisesti aiheuttamiensa autokolarien vuoksi eniten ihmisiä, 2-12 vuosittain. Porojen aiheuttamissa kolareissa särkyy useimmiten vain auto.

Muista isoista metsäneläimistä karhu tappoi kerran, vuonna 1998, yhden lenkkeilijän, mutta sitä ennen karhun aiheuttamia tappoja ei ollutkaan yli sataan vuoteen. Susiakin pelätään mutta eivät nekään ole tappaneet ihmisiä kuin joskus 1800-luvulla.

Koirat ovat joskus purreet lapsen kuoliaaksi, samoin kuin hevonen on potkaissut silloin tällöin jonkun hengiltä, mutta nämä ovat harvinaisuuksia. Koiraeläimet (koira, kettu, supi jne.) ovat sinänsä rabies-viruksen kantajina joskus ihmisellekin vaarallisia. Jänisrutto voi myös aiheuttaa vaarallisen keuhkokuumeen, samoin kuin myyrät myyräkuumeen, mutta kuolemantapaukset ovat tosi harvinaisia. Myös lepakoista voi tarttua rabies eli vesikauhuvirus, joka parikymmentä vuotta sitten aiheutti yhden kuolintapauksen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Käärmeen puremiin ei ole kuollut kukaan enää aikoihin. Sen sijaan ampiaisen pistojen aiheuttamiin reaktioihin tukehtuu joskus harvoin joku allergikko. Linnut levittävät salmonella-bakteeria, minkä aiheuttamaan sairauteen on joskus joku vanhus menehtynytkin. Tulevaisuudessa lintuinfluenssan aiheuttama virus saattaa olla tietty uhka meilläkin. Punkkien aiheuttamat puremat voivat aiheuttaa borrelioosia tai aivokuumetta, mutta niistäkin sentään selvitään yleensä hengissä.

Tällaisia ovat tiivistetysti eläinten aiheuttamat uhat ihmiselle Suomessa. Sen sijaan ihminen pystyy paljon pahempaan omille lajitovereilleen.

Mitä valtakunnansovittelija tekee muina aikoina?

Me kaksi konttorirottaa olemme jo usean vuoden ajan ihmetelleet yhtä asiaa. Mitä valtakunnansovittelija tekee silloin, kun ei ole työehtosopimusneuvotteluja eikä lakkoja. Onko hän osan vuodesta työttömänä?

Konttorirotat

Tämä on niitä vakiokysymyksiä, joita tehdään aina työmarkkinakierroksen aikana. Ei, ei valtakunnansovittelija ole aivan työttömänä muinakaan aikoina. Valtakunnansovittelijan tehtävä on sovittelun kestäessä urakkaluonteinen. Ylityökorvauksia ei tipu pitkistäkään vuoroista, mutta jossain määrin voi pitää lomia ja ottaa vapaata silloin, kun siihen on mahdollisuus. Valtakunnansovittelija tekee paljon julkisuuteen näkymätöntä työtä. Itse asiassa se sovittelukin on pääosin näkymätöntä. Televisiossa näkyvät vain yleensä ne "dramaattiset" vaiheet, kun suuret neuvottelukunnan kokoontuvat.

Suuren osan muina aikoina tapahtuvasta työstä vievät erilaiset työryhmätyöskentelyt. Hyväksytystä sopimuksesta huolimatta moni asia jää selvitettäväksi vielä työryhmiin, joihin tarpeen mukaan myös valtakunnansovittelija osallistuu. Varmaan paperialan kiistoistakin osa sovitellaan myöhemmin työryhmissä sopimuksenteon jälkeen.

Jonkin verran valtakunnansovittelijan aikaa vievät yhteydenpidot viranomaisiin ja yliopistoihin. On myös paljon kansainvälistä yhteydenpitoa erilaisten seminaarien muodossa.

Miten sanat "talteen" ja "kimppuun" taipuvat ?

Parahin Aimo! Ihmiset laittavat tavaroita talteen. Nyt kysynkin, mikä on sen paikan nimi, jonne ne laitetaan? Onko se "tallenne", heh-heh, vai miten se sana taipuu? Missä sellainen paikka on? Samoin mietityttää sana kimppu. Sanotaan, että kimppuuni käytiin tai hyökättiin. Missä on kimppu, jotta voisin varoa, kun joku aikoo käydä kimppuuni?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mekku

Talteen ja kimppuun kuuluvat sanaryhmään, jotka ovat taipumattomia tai taipuvat vaillinaisesti. Ne voidaan taivuttaa vain tallessa, tallesta, talteen ja kimpussa, kimpusta, kimppuun.

Ne kuvaavat tiettyä tilaa eivätkä tarkkaa paikkaa. Kun rahat pannaan talteen tai ne ovat tallessa, ne on talletettu turvalliseen paikkaan. Kun joku käy toisen kimppuun fyysisesti, läheisyys on ainakin yhtä ilmeistä kuin esimerkiksi kukilla kukkakimpussa. Kuvainnollisessa mielessä kimppuun käyminen sanan miekalla voi olla vielä julmempaa ja intiimimpää toimintaa.

Savolaisetko taputtavat laskeutumisen jälkeen?

Aimo hyvä! Kun matkustetaan lentokoneella esimerkiksi lomamatkalle etelään ja kone laskeutuu kentälle, osa matkustajista taputtaa käsiään, osa ei. Minulle on kerrottu, että taputtajat ovat kaikki savolaisia. Mikä saa savolaiset taputtamaan? Aimo savolaisena varmaan tietää.

Mukana ollut

Näin niitä savolaisia taas pilkataan, sillä eipä taida taputtajilla ja heimorajoilla olla liiemmin yhteyttä. Itsekin olen kokenut melko ääliömäisenä antaa suosionosoituksia siitä, että laskeutuminen onnistuu. Sillä sehän onnistuu käytännössä joka kerta. Ja jos ei onnistu, mahdollisille taputtajille käy aika huonosti. Sitä paitsi suosionosoituksen kohteena oleva lentokapteeni ei taida edes kuulla ohjaamoon näitä taputuksia.

Taputtamiskäytäntö on jäänne ajoilta, jolloin lentomatkustaminen ja varsinkin joukkomittainen etelänmatkailu oli harvinaista. Tuntui hyvältä pikku pöhnässä varsinkin paluulennon jälkeen taputtaa, kun oltiin päästy elävänä takaisin kotimaan kamaralle.

Nykyään olisi perustellumpaa taputtaa vaikka bussikuljettajalle, joka onnistuu viemään matkustajat aikataulussa turvallisesti perille.

Sotaveteraanimerkki hautakiveen?

Hei Aimo! Kysyisin isäni toivomuksen perään. Sitten kun häntä ei enää ole, hän on pyytänyt hautakiveensä sotaveteraanimerkkiä. Hän on syntynyt vuonna 1916. Miten tämän merkin saa, että joku meistä voisi täyttää hänen toiveensa, jos elämme kauemmin kuin hän?

Tuula Seitz

Jos kysyjä tarkoittaa Suomen sotaveteraaniliiton merkkiä, joita saa ostaa liitosta ja Turun sotaveteraanit -yhdistyksestä, niin sellaisen voi ilman muuta laitattaa hautakiveen siinä vaiheessa kun hautakiven tilaa. Eikä asianomaisen tarvitse olla edes liiton jäsen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mutta jos kysyjä tarkoittaa rintamaveteraanien tammenlehvämerkkiä, virallista rintamaveteraanien tunnusta, sellaisen voi panna hautakiveenkin vain rintamaveteraanille, jolle on myönnetty rintamasotilas- tai rintamapalvelustunnus tahi ulkomaalaisen rintamasotilastunnus.

Muistorunolle englanniksi löytyy tunnettu kirjoittaja

Nimim. Liisa A.H . kertoi viikko sitten, että tunnetusta muistorunosta julkaistun englanninkielisen runon "Do not stand at my grave and deep" allekirjoittajaksi oli Globe -lehdessä merkitty Anonymous (Tuntematon). Kyseiselle runolle, josta Eino Leinon kirjoittamaksi väitetty muistoruno "Nyt olen vapaa ja mukana tuulen, saan kulkea rajalla ajattomuuden" saattaa olla jonkun tuntemattoman vapaa suomennos, löytyy kuitenkin tunnettu tekijä. Muun muassa Hannu Laine ja J. Pajula tietävät, että englanninkielisen muistorunon on kirjoittanut baltimorelainen kotiäiti Mary Frye (1905-2004), joka kirjoitti runon vuonna 1932 lohduttaakseen saksalaista ystäväänsä Margaret Schwarzkopfia , jonka äiti oli kuolemaisillaan. Äiti oli Saksassa ja tyttö, juutalainen kun oli, ei uskaltanut mennä Saksaan maassa vallitsevien antisemitististen asenteiden vuoksi. Runo on hyvin tunnettu. Se on julkaistu myös postikorttimuodossa ja siitä on olemassa useita variaatioita.

TS/Lehtikuva<br />Hirvet ja ihmiset ovat usein törmäyskurssilla. Jälki on hirvittävää.
TS/Lehtikuva
Hirvet ja ihmiset ovat usein törmäyskurssilla. Jälki on hirvittävää.