Extra

Antiikin lumoissa: Meissenia Marcolinin ajalta

TS/<br />Reunoja kiertävät hyönteiset maalattiin peittämään posliinimassassa olevia virheitä.
TS/
Reunoja kiertävät hyönteiset maalattiin peittämään posliinimassassa olevia virheitä.

Posliinin valmistus alkoi Kiinassa jo 1200-luvulla, mutta eurooppalaisille salaisuus paljastui vasta paljon myöhemmin, 1700-luvun alussa.

Kilpailu posliinin eli valkoisen kullan valmistamisesta oli Euroopan hovien kesken veristä. Eniten "posliinisairaudesta" kärsivät Ranskan Ludvig XIV , Preussin Fredrik Wilhelm ja Saksin vaaliruhtinas August Väkevä . Vuonna 1706 August Väkevä palkkasi taitavan alkemistin Johann Friedrich Böttgerin etsimään kullan ja posliinin taikaa. Kullan teossa Böttger epäonnistui, mutta posliinin salaisuuden hän selvitti yhdessä kreivi von Tschirnhausin kanssa. Euroopan ensimmäinen posliinitehdas, Meissen, perustettiin vuonna 1710.

Ensimmäiset vuodet Meissen valmisti pääasiassa punaista, ruskeaa ja mustaa kivitavaraa. Vuodesta 1713 lähtien tehtaalla tehtiin myös aitoa, hieman kellertävää posliinia. Böttgerin kuoltua vuonna 1719 tehtaan johtoon nousi itävaltalainen Johan Gregor Höroldt . Hän kehitti lasitteenalaisen sinivärimaalauksen, josta tuli menestys.

Koristeluaiheina käytettiin muun muassa meri- ja satamanäkymiä, kukkia, kaupunki- ja hovikuvauksia sekä miniatyyrimaisia kiinalaisia aiheita. Toinen menestys olivat kuvanveistäjä Johan Joachim Kändlerin luomat pienoisveistokset. Höroldtin ja Kändlerin yhteistyönä syntyivät myös ensimmäiset posliiniset pöytäastiastot ja posliininmuotoilu, jota muu Eurooppa seurasi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

1700-luvun lopulta lähtien Meissenin tuotanto on ollut pääasiassa vanhan kertausta. Tehtaan tuotteiden koristelu on kuitenkin aina käsin tehtyä ja siksi tuotteet ovat varsin arvostettuja.

Kuvassa oleva lautaspari on valmistettu tehtaanjohtaja Camillo Marcolinin mukaan nimetyllä ajalla 1774-1814. Lintuaiheet yleistyivät koristelussa 1700-luvun lopulla eli empireajalla. Hauska yksityiskohta kyseisissä lautasissa on reunoja kiertävät hyönteiset. Ne maalattiin peittämään posliinimassassa olevia virheitä eivätkä tämän vuoksi ole symmetrisiä.

Kuvatut lautaset ovat luultavasti osa isoa astiastoa. Meissen valmisti pitkään samoja malleja, joten rikki menneiden astioiden tilalle oli helppo tilata uusia. Perheessä saattoikin olla samaa astiastoa usealta eri vuosikymmeneltä.

Suuret astiastot jaettiin usein perinnönjaoissa osiin. Kun kalustoa ei enää voinut käyttää, laadukkaasti maalatuista lautasista tehtiin seinäkoristeita. Seinälautasia ei siis alun perin tehty tauluiksi, vaan ne siirtyivät seinille suoritettuaan tehtävänsä ruokapöydässä.

Kuvassa olevan lautasparin arvo on korkean laatunsa ja valmistajansa ansiosta noin 600 euroa.

Wenzel Hagelstam