Lukemisto

Tuomiokirkon ristin koko?

TS/Marttiina Sairanen
TS/Marttiina Sairanen

Istuimme tässä eräänä päivänä muutaman opiskelijaystäväni kanssa Åbo Akademin ympäristöbiologian laitoksen kasvihuoneessa (Akatemiankatu 1, ylin kerros) ja tarkkailimme kanahaukkaa, joka lenteli Turun tuomiokirkon katon yllä. Siinä vähän aikaa tarkkailtuamme heräsi kysymys perspektiivistä ja näköharhoista. Kanahaukka näytti niin pieneltä istuuduttuaan ristin päälle. Mahdollisesti tietänet vastauksen kysymykseen, kuinka iso on Tuomiokirkon huipulla oleva risti (sakaroiden läpimitta ja ympärys) tai pallo, jonka päällä risti on? En tiedä, oletko mahdollisesti jo tutustuttanut Turun Sanomien lukijoita tähän kysymykseen. Vastausta en löytänyt, vaikka etsin. Olisin hyvin iloinen, jos osaisit vastata tähän kysymykseen.

Citybongari

Turun tuomiokirkon ristin korkeus on 390 cm, pallon halkaisija on 180 cm ja ristin runkopuun halkaisija on puoli metriä. Alhaalta katsoen mitat näyttävät todellakin paljon pienemmiltä. Muita tuomiokirkkoon liittyviä mittoja ovat kellon koko 480 x 480 cm, kellon numeroiden korkeus 80 cm, kellon viisarin pituus 240 cm ja tuomiokirkon torni meren pinnasta ristin huippuun 101, 90 metriä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kanahaukka on ylivahtimestari Teuvo Rantalan mukaan melko vakituinen vieras Turun tuomiokirkon huipulla. Se käy siellä nappaamassa ateriakseen puluja ja naakkoja. Vatikaanin piha Aninkaistenkatu 1:ssä on toinen saalistuspaikka. Keväisin usein myös nuolihaukka iskee saaliinsa kimppuun Turun tuomiokirkon katolla.

Miten tullaan jäätarkkailijaksi?

Hyvä Aimo! TS viittaa usein jäätarkkailija Göte Karlssonin lausuntoihin koskien jäätilannetta Saaristomerellä. Mikä kyseessä oleva jäätarkkailijan toimi on? Eli kenen nimittämänä hän hoitaa toimintaa, ja kuka maksaa hänelle palkkaa? Mikä on hänen oikeudellinen asemansa ja vastuunsa antamistaan tiedoista? Entä miten jäätarkkailijaksi tullaan? Vaatiiko se erikoiskoulutusta? Onko heitä Suomessa monta vai hoitaako Göte Karlsson koko Suomen jäätarkkailun? Voisitko Aimo ystävällisesti kertoa tietosi jäätarkkailijasta?

Tanja Laitsalmi

Tarkka nimike Göte Karlssonin tehtävästä on jäähavaitsija. Hän toimittaa jäähavaintopalveluksia pientä palkkiota vastaan merentutkimuslaitokselle.

Karlsson on hoitanut tätä luottamuksellista sivutointa jo vuodesta 1973. Varsinaiselta ammatiltaan Göte Karlsson on ollut satamaluotsi, mutta nyt hän on jo sairauseläkkeellä.

Jäähavaitsijan tehtävä on vaativa ja vastuullinenkin, vaikka jokainen menee tietysti heikoille jäille viime kädessä omalla vastuullaan. Göte Karlsson antaa merentutkimuslaitokselle raportin Saaristomeren ja Ahvenanmaan saariston jäätilanteesta talvisaikaan kerran viikossa. Vuosikymmenien varrella hänelle on kertynyt laaja yhteysverkosto, jota hän käyttää apunaan omien havaintojensa lisäksi. Luotsiasemia, merivartioasemia ja kalastajiakin on vain nykyään paljon vähemmän kuin joskus ennen.

Maassamme on kaikkiaan noin 25 jäähavaitsijaa ympäri koko Suomen rannikkoalueen. Jokainen jäähavaitsija on varmasti pelastanut välillisesti monta ihmishenkeä. Niinpä Göte Karlssonkin on saanut ansioistaan arvokkaan kunniamerkin.

Mistä Huuma-ohjelman nimi on peräisin?

Hei Aimo! Haluaisimme tietää, mistä uusi viihdeohjelma lauantai-illan Huuma on saanut nimensä? Viisas siskoni on sitä mieltä, että hän on antanut nimiehdotuksen kirjoittaessaan Ilta-Sanomien yleisöpalstalle ohjelman nimen nimimerkillä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Anne

Huuma -ohjelman nimi on syntynyt tuottajayhtiö Broadcastersin toimitusjohtajan Saku Tuomisen mukaan pitkän ideoinnin pohjalta ehkä jopa sadasta mahdollisesta ehdotuksesta. Loppusuoralla olivat mm. nimiehdotukset Ilotulitus ja Hurmio . Huuma-nimen taustalla on tietysti 1970-luvun suosikkielokuva Saturday Night Fever , mutta nimi typistyi suomennettuna yksinkertaisesti Huumaksi. Minkään lehden yleisöpalstoilta nimeä ei ole taatusti napattu.

Huuman formaatti perustuu maailmalla palkittuun englantilaiseen viihdeohjelmaan Ant & Dec's SaturdayTakeaway , joka viittaa pizzan kotiinkuljetuskulttuuriin, mutta meille se ei jo nimen vaikeudenkaan takia sopinut. Huuma on otettukin hyvin vastaan. Viimeksi katsojia oli jo 915 000. Huuma on koko perheen viihdeohjelma, mutta siinä tähdätään silti BumtsiBumin katsojia hieman nuorempiin katsojiin nopean rytminsä ja yllätyksellisyytensäkin avulla.

Joitakuita saattaa hieman häiritä, että mainostajat on kytketty keskeiseksi osaksi ohjelman käsikirjoitusta ja palkintoja, mutta Saku Tuomisen mukaan tällaista palautetta ei suurelta yleisöltä tule.

Miksi olutta ei myydä muovipulloissa?

Hei Aimo! Olen jo muutamia vuosia sitten miettinyt sellaista asiaa, että voitaisiinko olutta myydä muovipulloissa? Vai eikö oluen maku säily muovipullossa vai onko se liian suuri kustannus hankkiutua eroon näistä lasipulloista? Tämä asia askarruttaa siksi, että melkein joka maanantai töihin mennessä työpaikan pihalla tai viereisessä leikkipuistossa on rikottuja kaljapulloja, milloin isoja sirpaleita ja milloin isoista sirpaleista ihan pieniin sirpaleisiin. Näitä me sitten parhaamme mukaan yritämme siivota pois, etteivät lapset leikkiessään satuttaisi itseään.

Lasinsiruihin kyllästynyt

Olut on herkkä aine. Tämä on pullon värikysymys ja oluen maku- ja säilyvyyskysymys. Ainakaan nykyisistä muovilaaduista ei ole vielä pystytty kehittämään sellaista, joka soveltuisi oluelle. Asia on kuitenkin panimoteollisuudessa yhteisesti kehitteillä, joten todennäköisesti tulevaisuudessa olutta tullaan myymään myös muovipulloissa. Hinnasta asia ei ole kiinni.

Sitä paitsi Suomessa on hyvä pullojen palautusjärjestelmä, jonka avulla muovipullot saadaan kierrätetyksi kuten virvoitusjuomapullot ja eräät siideripullotkin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Miksi juopottelu janottaa?

On olemassa vanha sanonta "Yks hyvä, kaks paha, kolmas liian vähä". Minulle se kolmas oli liian vähän tässä taannoin. Otin enemmän kuin "aimo annoksen". Ensin vähän viintä, sitten olutta ja lopuksi Koskenkorvaa sellaisen määrän, ettei pitäisi viikkoon olla nestevajausta. Vaan eikös mitä! Seuraavana aamuna janotti kuin olisin suolakaivoksessa viikon ollut. Siinä sitä meni vissyä ja kahvia taas melkein litratolkulla. Minua ja ehkä muitakin kiinnostaa, mistä se nestevajaus johtunee? Taijatkos Aimo sen sanoa, miksei jano juomalla tokene? Jos sen selville saisit, niin taitais tulla tolkku tontullekin.

Suuta kuivaa

Alkoholin erilaisista vaikutuksista elimistöön

on kirjoitettu paljon kirjojakin, mutta tiivistetysti sanoen "nestevajaus" runsaan alkoholin nauttimisen jälkeen johtuu yksinkertaisesti siitä, että alkoholi on voimakas diureetti , toisin sanoen virtsaneritystä, nestettä poistava aine. Kyllähän sen vessassa käydessäänkin huomaa. Usein tuntuu, että kun yhden lasin juo, niin kaksi tulee ulos.

Ennen juopottelun aloittamista ja juopottelun aikanakin pitäisi siis juoda vettä tai muita alkoholittomia juomia, jotta nestetasapaino ei järkkyisi. Silloin ei jano eikä krapulakaan yllätä ainakaan samalla tavoin. Nimittäin kun elimistö kuivuu, niin aivotkin painuvat lievästi kokoon. Kutistuvien aivojen sidekudosten paukkuessa aiheutuu päänsärkyä ja muuta vastaavaa. Tosin päänsärky voi johtua myös juomien epäpuhtauksista, suolojen puutteesta, juopotteluolojen huonosta ilmanvaihdosta ja ties mistä.

Eli kyllä jano juomalla tokenee, mutta ei alkoholijuomalla. Kun juo raikasta vettä runsaasti vielä välittömästi juopottelujakson jälkeenkin, niin aamulla on paljon parempi olo eikä jano liiemmin vaivaa. Kahvikin on jonkinlainen nesteenpoistaja, mutta kahvissa oleva kofeiini voi piristää kyllä muuten tahmaista oloa.

TS/Kalle Ipatti
TS/Kalle Ipatti