- Ei kaikille voi opettaa laulamista. Jotkut vain eivät pysy sävelessä, heillä on niin sanottu kuuro korva, laulaja, laulunopettaja Tamara Lund sanoo puhelimessa, kun pyydän audienssia.
Pelkään, että minä olen se kuuro korva.
Laulutunti alkaa hengitysharjoituksilla. Lundin mukaan laulaminen perustuu oikeaan hengitykseen. Kun baletissa vatsa pitää pitää piukkana, niin laulaessa vatsan kuuluu laajentua. Lund puhuu syvähengityksestä: hengitetään vatsaan ja se automaattisesti täyttää keuhkot.
- Oikea hengitys tukee ääntä ja kantaa äänen kauas. Hengityksen oppiminen vain vie aikaa.
Löysemmät housut voisivat helpottaa vatsaan hengittämistä.
Hengityksen lisäksi on tärkeää, että kurkunpää on alhaalla, silloin ääni lähtee oikeasta paikasta eikä rasitu. Haukotukset asettavat kurkunpään oikeaan paikkaan. Leuan pitää olla rento ja liikkuva, myötäillä laulua. Ääni täytyy saada resonoimaan pään onteloissa ja rintakehässä, koko keho toimii tavallaan soittimena. Laulutunneilla vaikutetaan äänen väriin ja kasvatetaan äänialaa.
- Kun ääni saadaan ohjaksiin, vie laulaja ääntä eikä ääni laulajaa.
Lund suosittelee laulutunteja myös puhetyöläisille. Laulaminen opettaa oikeaa artikulaatiota ja opettaa puhumaan pitkiä päiviä ääntä väsyttämättä. Eivät kaikki laulajatkaan tuota Lundin mukaan ääntänsä oikein ja silloin he eivät pysty laulamaan pitkää uraa. Toinen lukunsa ovat sitten esimerkiksi rokkarit, joille väärä äänenkäyttö on tehokeino.
Karu tuomio
Yhdessä laulettujen Uralin pihlajan ja Lapin tangon jälkeen Lund toteaa, että minulla on heikko sävelkorva. En kuule missä sävel menee ja sen tapailu on vaikeaa. Lund ei kehota minua yksinlauluun julkisesti, ellen halua tuottaa kuulijoille hupaisia hetkiä. Haaveet karaokessa laulamisesta päättyvät tuomioon. Ei edes Tamara Lund pysty ihmeisiin.
- Opetuksella sävelkorvaa voidaan kehittää, mutta virheettömyyteen silläkään ei päästä.
Yhteislaulutuokioihin ja yksin kotona laulamiseen Lund silti rohkaisee, jos laulaminen tuottaa nautintoa.
Mutta musikaalisillakin on ongelmansa. Laulajat tarvitsevat tarkkaa rytmitajua eikä sitä kaikilta ammatikseenkaan laulavilta Lundin mukaan löydy. Jos ei pysy rytmissä, jää musiikissa jälkeen tai kiirehtii eteen, mutta kun osaa, voi sitä käyttää tehokeinonakin kuten erittäin rytmitietoinen artisti Eino Grön .
Ammattilaisiksi tähtäävät aloittavat laulutunnit lahjakkuuteen perustuvista taidoista poiketen poikkeuksellisen myöhään, vasta 16-17-vuotiaana. Äänen muokkausta ei voi aloittaa ennen kuin puberteetti-ikä on ohi. Oikeaa hengitystekniikkaa voi sen sijaan opettaa nuoremmillekin.
Myöhemminkin opiskelun voi aloittaa, jos on todella lahjakas eikä äänenkäytössä ole vikoja. Esimerkiksi Lundin aviomies Alexandru Ionitza aloitti ammattiin tähtäävät opinnot vasta 26-vuotiaana opiskeltuaan ensin koneenrakennusinsinööriksi.
Jos musikaalisuutta kuitenkin löytyy, rohkaisee Lund lähtemään laulutunneille myöhemmälläkin iällä. Ikä saattaa monilla ihmisillä tehdä puheesta epäselvää, mutta laulaminen auttaa siihen. Laulamisella voidaan korjata myös puhevikoja.
- Mieheni opettaa Saksassa lääkärien lähetteillä puhevikaisia. Laulamisen kautta hän on kehittänyt menetelmän, jolla on saatu vaikuttavia tuloksia aikaan.
