Nyt 10.vuotisjuhlaansa viettänyt Bocuse d''Or-kilpailu lähti liikkeelle Lyonin messuorganisaation järjestämästä näyttelystä 1983. Näytteilleasettajat edustivat elintarvikkeita ja viinejä, keittiö-, leipuri- ja sokerileipurialojen laitteita ammattilaisille. Jo silloin näyttely houkutti paikalle lähes 500 näytteilleasettajaa ja 50 000 kävijää. Kahta vuotta myöhemmin näyttelyn kunniapuheenjohtajaksi valittiin tuolloin Paul Bocuse . Eurexpo-näyttelyalue oli jo valmiina Chassieussa 18 kilometrin päässä tuosta gastronomian mekaksikin kutsutusta kaupungista Lyonista. Viime keskiviikkona päättyneessä näyttelyssä tuotteitaan esitteli jo 1650 näytteilleasettajaa, ja kävijämäärä ylitti Turun asukasmäärän.
Paul Bocusen ei ollut vaikea koota ympärilleen laaja omaa ammattikuntaansa edustavaa huippujoukkoa lähipiiristä nyt maailmanluokan kilpailuksi kohonneen keittiökilpailun puuhamiehiksi ja -naisiksi. Innostus oli valtava. Järjestelykomiteaan Bocuse otti omat luottomiehensä, joista valtaosa oli hänen vanhoja opetuslapsiaan lyonilaiskeittiöistä - siihen aikaan jo kaupungin arvostettuja ykkösravintoloitsijoita. Sitten seurasivat yhteydenotot hänen kansainvälistä kokkimaailmaa edustavaan verkostoonsa. Arvostetuista keittiömestaritutuista maailman eri puolilta tuli juryn jäseniä, jotka omassa maassaan ryhtyivät viemään asiaa eteenpäin ja järjestivät kansallisia Bocuse d''Or -karsintakilpailuja. Jokaisen mukaan kelpuutetun maan piti valita kilpailuun lupaava, nuorehko osallistuja. Kokkien MM-kisa oli syntynyt.
Ja lopulta Bocuse d''Or -kilpailun esirippu nousi kuin teatterissa. Ensimmäisen kerran tammikuussa 1987 ja sen jälkeen säännöllisesti kahden vuoden välein. Yleisö istuu lehtereillä nousevassa katsomossa. Näyttämöllä on ripirinnan tusina 2x2-metrisiä, täydellisesti varustettuja keittiöboxeja, joiden pystyttämiseen kuin myös koko kilpailun mahdollistamiseen taloudellisesti tarvitaan suuri määrä sponsoreita. Sähköyhtiöitä, autoja ja lentoyhtiöitä kuljetuksiin, elintarvikkeita, samppanjan ja suklaan valmistajia, kahvintuottajia, keittiömestarikunnan vaatettajia ym. Media otti tapahtuman heti omakseen, jo ensimmäisessä kilpailussa töitä teki lähes 500 kansainvälistä toimittajaa ja parikymmentä tv-ja radiokanavaa. Viime kisassa median edustajien määrä oli arviolta 800.
Arvovaltainen tuomaristo pisteyttää ruoat tarkan ohjeistuksen mukaan. Puolet heistä tuomaroi arvonnan perusteella kalaruokia ja puolet liharuokia ja tekee tarkat muistiinpanot kaikista arvioistaan. Viimeksi kaksitoista annosta päivässä. Esillepano niin hopeavadilla kuin annoslautasella on tärkeä, mutta ratkaisevinta on maku, siitä irtoavat enimmät pisteet. Suomen tuomareina ovat toimineet Anna-Maija Tanttu, Eero Mäkelä ja viimeiset kolme kertaa G.W. Sundmans-ravintolan Chef Jarmo Vähä-Savo.
Lyonin maine ranskalaisen gastronomian keskuksena on ikivanhaa perua. Väitetään, että sen jäljet johtavat aina 1500-luvulle asti Katarina de Medicin asetuttua asumaan Lyoniin ennen kuin hänestä tuli ranskalaisten kuningatar. Katariinan italialaiskokit opettivat gallialaiset keittotaidon saloihin ja samalla syömään sivistyneesti. Ludvig XIV hovin ranskalaiset kokit tekivät keittotaidosta jo taidetta.
Lyonissa Ranskan parhaat raaka-aineet ovat lähellä niin Bressen kanat kuin Charolais-lihat. Ja viineissäkin löytyy. Michelin-tähtiravintoloita on Lyonissa ja aivan lähiympäristössä kahdeksan. Ranskassa ruokakulttuurilla on tärkeä rooli, ravintolat täyttyvät ilta illalta, ja niihin tullaan kaukaa. Lyoniin tullaan jopa Pariisista saakka vain syömään.
