Viime viikkoina Suomen Punaisen Ristin puhelimet ovat soineet kuumina. Ihmiset ovat kyselleet, miten pääsisivät auttamaan Aasian hyökyaallon uhreja. Soittajat ovat osanneet jopa luetella töitä, jotka perillä odottaisivat ahkeria tekijöitä: ruuan ja vaatteiden jakoa, kotien uudelleenrakentamista, terveydenhoitoa, kadonneiden etsimistä, lohduttamista.
- Emme lähetä vapaaehtoistyöntekijöitä kansainvälisiin avustustehtäviin vaan vain ammattilaisia, joilla on vahva ammattitaito. Vapaaehtoistyö tehdään täällä päässä, voi kerätä esimerkiksi varoja katastrofirahastoon, tänä vuonna 70 vuotta täyttävän Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin järjestöpäällikkö Pirkko Malinen sanoo.
Näin on järjestään joutunut vastaamaan innokkaille soittajille - ja vastaanotto puhelimen toisessa päässä on arvatenkin ollut pettymys.
Kurssin kautta maailmalle
Kaikki SPR:n kautta maailmalle lähtevät avustustyöntekijät ovat käyneet maksullisen, viikon pituisen englanninkielisen peruskurssin, jonne pääsyn kriteereinä on vähintään kolmen vuoden työkokemus omalta alalta, 25 - 55 vuoden ikä, hyvä suullinen ja kirjallinen englannin kielen taito sekä halu ja kyky sopeutua monesta kulttuurista tulevaan työryhmään. Plussaksi nousee aikaisempi toiminta paikallisessa SPR-osastossa.
Seuraava kurssi alkaa ensi syksynä. Hakulomake on internetissä,
www.redcross.fi/tule_mukaan/avustustyontekijaksi
Kurssille tulee normaalisti parisataa hakemusta ja sinne otetaan 25. Aasian tapahtumien innoittamina juuri alkaneelle kurssille haki peräti 400 suomalaista.
Eniten kysyntää on terveydenhuollon, logistiikan, tiedotuksen, taloushallinnon sekä vesi- ja sanitaatioalan ammattilaisista. Esimerkiksi kaupan myyjiä ei tarvita, koska sellainen ammattitaito on olemassa jo kohdemaissa.
- Mistään ammattiryhmästä ei juuri tällä hetkellä ole pulaa, Malinen myöntää.
Kurssin jälkeen henkilöt siirtyvät SPR:n kansainväliseen henkilöreserviin, jonne kuuluu parhaillaan nelisensataa suomalaista.
- Varsinaissuomalaisia on viime aikoina ollut suhteellisen vähän henkilöreservissä, Pirkko Malinen laskee.
Reservistä haetaan ehdokkat kansainvälisen Punaisen Ristin pyytämiin tehtäviin. Vetoomus tulee Geneven päämajasta. Ehdotus voi tulla milloin vain ja mihin tahansa. Jos se sopii ehdokkaalle ja Punaiselle Ristille, työsuhde alkaa. Sopimusten pituudet vaihtelevat kuukaudesta pariin vuoteen.
Varat työntekijän lähettämiseen kansainvälisen Punaisen Ristin tehtäviin otetaan katastrofirahastosta. Esimerkiksi SPR:n Aasia-keräys on tuottanut rahastoon ennätykselliset 18,5 miljoonaa euroa, ja keräys jatkuu vielä kuukauden. Tähän mennessä SPR on käyttänyt hyökyaaltokatastrofin uhrien auttamiseen keräysvaroja yli kuusi miljoonaa euroa ja loput on sijoitettu valtion obligaatioihin sekä sijoitusrahastoihin.
Vuosittain SPR lähettää ulkomaille noin sata ihmistä. Aasian tuhoalueella, Thaimassa, Sri Lankassa ja Indonesiassa, on parhaillaan 15 SPR:n lähettämää työntekijää.
Muualla suomalaisia avustustyöntekijöitä on SPR:n kautta parhaillaan muun maussa Sudanissa, Afganistanissa, Mosambikissa, Liberiassa, Intiassa, Unkarissa, Kiinassa, Perussa ja Etiopiassa.
Unicefilla sama linja
Myös Unicefiin on Aasian tapahtumien jälkeen tullut tiedusteluja, miten alueelle pääsisi auttamaan. Suomen Unicefin internet-sivuilla vastataan yksiselitteisesti, että Unicef ei rekrytoi vapaaehtoisia Aasian katastrofialueelle.
Unicefin vapaaehtoisrekrytoinnit tapahtuvat ainoastaan YK:n vapaaehtoisohjelman kautta, ja tällöinkin kysymykseen tulevat vain ne henkiöt, joilla on katastrofialueella tarvittavaa ammatillista erityisosaamista eli esimerkiksi lääkärit ja sairaanhoitajat. Myös aikaisempaa vapaaehtoiskokemusta vaaditaan.
Unicefista painotetaan, että paras tapa "osallistua työhön paikan päällä" on lahjoituksen antaminen alueella toimivien järjestöjen työn tukemiseksi. Esimerkiksi jo kuuden euron summalla voidaan kymmenelle lapselle antaa tuhkarokkorokotteet, 26 eurolla saa lämpimät huovat 15 lapselle, 64 eurolla vesi- ja hygieniapakkaukset kymmenelle perheelle.
Kaikkiaan Unicefilla on yli satatuhatta vapaaehtoista ympäri maailmaa. Kehitysmaissa paikalliset ihmiset tekevät talkoilla töitä Unicefin projekteissa, jotka vievät kehitystä eteenpäin. He rokottavat, rakentavat kaivoja, opettavat, auttavat ja valistavat.
Suomen Unicef ei koordinoi vapaaehtoistyötä kehitysmaissa. Suomessa vapaaehtoiset keräävät varoja ja tiedottavat Unicefin toiminnasta.
Turun paikallisryhmän puheenjohtajan yhteystiedot ovat Kristina Repo puh. 040-8336151, kristina.repo@surfeu.fi.
Unicefin kautta tapahtuvasta vapaaehtoistyöstä kehitysmaissa saa lisätietoa seuraavilta sivuilta:
YK:n vapaaehtoisohjelmasta www.unv.org ja www.global.finland.fi ja vapaaehtoistyöstä kentällä muiden järjestöjen kautta, esimerkiksi kansainvälisistä työleireistä www.kvtfinland.org
Ulkoministeriö ei lähetä
Suomen ulkoasiainministeriö ei lähetä maailmalle suomalaisia millään systeemillä avustustoimintaan tai edes pitkäaikaisiin kehitysyhteistyöhankkeisiin.
- UM ei itse tee varsinaista hätäaputyötä kentällä vaan avustaa humanitaarista työtä tekeviä suomalaisia ja kansainvälisiä järjestöjä, kehityspoliittisen viestinnän yksikön tiedottaja Outi Einola-Head painottaa.
Hän ei tiedä, onko joku lähtenyt omia teitään avustustyöhön esimerkiksi Aasiaan.
- Jokainen toki tekee lähdön suhteen itse omat ratkaisunsa, mutta syytä olisi ennen lähtöä tutustua ainakin UM:n yleisiin suosituksiin matkustamisesta kriisialueille.
Tiedote on internetissä osoitteessa www.formin.fi/suomi
Einola-Head toivoo, että katastrofiapuun ei lähdettäisi pikapäätöksellä.
- Joka maassa on paikallisia ihmisiä, jotka tuntevat olot. Sitä voi ajatella, että monet kädet on parempi kuin yhdet kädet, mutta silti aputyön käyttö on hankalaa. Vieraan tupsahtaminen katastrofialueelle toisesta ilmastosta ja kielimaailmasta ja hänen perustarpeistaan huolehtiminen ja organisoimisensa syö voimavaroja, Einola-Head tähdentää.
Mervi Luotonen
Tietoa muista mahdollisista väylistä päästä kansainväliseen vapaaehtoispalveluun tai työleirille, myös ilman ammatti- ja työkokemusta, saa muun muassa seuraavista nettiosoitteista: www.kepa.fi, www.nuorisovaihto.fi, www.humana.org, www.maailmanvaihto.fi, www.merimieskirkko.fi/tyopaikat/index.html, kompassi.lasipalatsi.fi, www.maailmalle.net
