Teemat

Pahin uhka vain teoriaa

TS/Jane Iltanen<br />Tulvivaan Turun satamaan yön tunteina rakennettu, kolmisen metriä leveä tilapäinen kulkusilta oli sunnuntaiaamuna ruuhkainen, kun Viking Amorella tyhjeni ja täyttyi. Vapaapalokuntalaiset turvasivat matkaajien kulkua.
TS/Jane Iltanen
Tulvivaan Turun satamaan yön tunteina rakennettu, kolmisen metriä leveä tilapäinen kulkusilta oli sunnuntaiaamuna ruuhkainen, kun Viking Amorella tyhjeni ja täyttyi. Vapaapalokuntalaiset turvasivat matkaajien kulkua.

Maapallon ilmakehän lämpötilojen kohoaminen joko luonnon omien vaihtelujen tai mitä ilmeisimmin ainakin osin ihmisen toiminnan kiihdyttämän kasvihuoneilmiön voimistumisen seurauksena sulattaa ikuisiksi luokiteltuja jäätiköitä ja kohottaa kaikkien planeettamme merien pintoja. Vakavimpina tämän ympäristömuutoksen seurauksina kokonaisten valtioiden kuten kuukauden takaisessa Aasian maanjäristys- ja hyökyaaltokatastrofissa pahoin kärsineen Malediivien saarivaltion ja kymmenien muiden kohteiden pelätään kokevan tarujen Atlantiksen kohtalon ja vajoavan meren syvyyksiin.

Paikallisesti pelko on aiheellinen, mutta todellista suurtulvaa ilmaston lämpeneminen ei aiheuta, vaikka auringon viime vuosina kiihtynyt aktiivisuus ja ihmisen ilmakehään päästämät ilmastoa lämmittävät päästöt nostaisivat maapallon lämpötilaa dramaattisimpien ennusteiden mukaisesti.

Teoriassa ilmakehän merkittävä lämpeneminen johtaisi kaikkien planeetallamme olevien jäätiköiden sulamiseen, mikä aiheuttaisi toteutuessaan ennen näkemättömän katastrofin. Kaikista kiinteällä maankamaralla sijaitsevista jäätiköistä 91 prosenttia on Etelämantereella, kahdeksan prosenttia Grönlannissa ja yksi prosentti eri maanosien korkeissa vuoristoissa. Jos kaikki jäätiköt sulaisivat, seurauksena olisi todellinen maailmanlaajuinen suurtulva. Jos kaikki vuoristojen jäätiköt sulaisivat, merien pinta nousisi puolella metrillä. Grönlannin mannerjäiden sulaminen puolestaan nostaisi merien pintaa jo 6,8 metrillä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Katastrofin ainekset ovat kuitenkin Etelämantereella, jonka kilometrien paksuisten jäämassojen sulaminen kohottaisi kaikkien merien pintaa 73,2 metrillä. Tällainen muutos hukuttaisi kymmeniä saarivaltioita ja myös valtaosan rannikoille syntyneistä maailman suurkaupungeista.

Onneksi vakavin uhka on vain teoriaa. Ilmamassojen ja meriveden lämpeneminen lisäävät veden haihtumista, minkä seurauksena Etelämantereen yllä sataa aikaisempaa enemmän. Ja nämä lumisateet muuttuvat aikojen kuluessa pysyviksi jäätiköiksi, joten vakavimman katastrofin syntysijoilla jäät eivät suinkaan vähene vaan todellisuudessa lisääntyvät! Euroopan vuoristojäätiköiden ja Grönlannin rantajäätiköiden sulaminen on joka tapauksessa ollut viime vuosina suurempaa kuin uuden jään muodostuminen.