Koneen
varassa

Sekavia yhteyksiä sinne tänne, umpikujia ja liikenneruuhkia, koneet lamaavia yllätyshyökkäyksiä, eikä ainuttakaan opaskylttiä. Harva autoilija viihtyisi tiedon valtatiellä.

Internetin uumenissa lymyilevä valtava tietokeskittymä muistuttaa ilmiönä huomattavasti enemmän sotkuista kalaverkkoa kuin ainuttakaan edes puolittain ajokelpoista tienpainaumaa. Onneksi 1990-luvun puolivälissä hakukoneet ilmestyivät internetiin selkeyttämään tietotulvan kiharaisia kinttupolkuja.

Ennen hakukoneita oli jonkin tietyn tiedon hakeminen internetistä ilman tarkkaa verkko-osoitetta kuin sen kuuluisan neulan etsimistä heinäsuovasta. Enää moinen on vain paha muisto, sillä avainsanojen avulla tietoa netistä haravoivat hakukoneet ovat tehneet tiedon hakemisen paitsi helpoksi, myös nopeaksi.

- Nopeus on oleellista, sillä ihmiset ovat hyvin kärsimättömiä. Ja vaikka tuloksena olisi miljoonia sivuja, katsellaan niistä vain pari ensimmäistä, sanoo Enirossa työskentelevä hakukoneiden ja verkkoyhteisöjen asiantuntija Nicklas Koski.

Googlettaminen vakiintui verbiksi

Nopeuden lisäksi selkeys ja löydetyn tiedon oleellisuus tekevät hakukoneesta suositun. Tällä hetkellä nuo ehdot täyttää parhaiten Google (www.google.fi), joka on vajaassa kuudessa vuodessa noussut maailman käytetyimmäksi hakukoneeksi.

Googlen käyttämän PageRank-logiikan mukaan sivu on sitä merkittävämpi, mitä enemmän siihen on linkkejä muilta sivuilta. Suosittuja sivuja suosiva Google tietenkin lisää niiden suosiota entisestään.

Noin kahdeksan miljardin www-sivun hakemistosta tietonsa etsivän hakukoneen omasta suosiosta puolestaan kertoo jotain se, että googlettaminen on nykyisin verbi, joka tarkoittaa tiedonhakua internetistä. Mikään ei kuitenkaan takaa sitä, ettei kuuden vuoden päästä Google ole yhtä unohtunut kuin entinen suosikki Lycos.

Varovaista luottamusta

Internetin hakukoneisiin suhtaudutaan suuresta käyttömäärästä huolimatta välillä hieman epäillen. Mistä tietää, että niiden välittämä tieto on oikeaa, luotettavaa ja olennaista?

Varovainen epäluuloisuus kannattaa säilyttää, muuten nettisurffaajalle saattaa käydä samoin kuin niille tamperelaisille konferenssijärjestäjille, jotka WTO:n edustajien sijaan kutsuivat luennoijiksi kaksi keppostelevaa maailmankaupan vastustajaa.

Andy Bichlbaumin ja Mike Bonannon muodostama The Yes Men -kaksikko oli onnistunut luomaan niin aidonoloisen parodian WTO:n sivustoista, että he saivat sen kautta kutsuja ympäri maailmaa.

Monet tahot pyrkivät myös tarkoituksella huijaamaan hakukoneita. Esimerkiksi Google-pommituksesta on kyse silloin, kun hakutermillä "miserable failure" päätyykin George W. Bushin kotisivulle.

- Hakukoneet haluavat pitää tulokset luotettavina, mutta mitä suuremmaksi internet kasvaa, sitä vaikeampaa se on, Koski huomauttaa.

Voisikin ajatella, että jos nopeus ja tiedonhaun helppous ovat hakukoneiden vastuulla, on itse tiedon arviointi puolestaan täysin lukijan harteilla.

- Tiedon kanssa kannattaa olla kriittinen ja yleensä kannattaa luottaa tunnettuihin toimijoihin. Jos luottaa Turun Sanomien paperiversioon, miksi ei luottaisi myös nettiversioon? Koski kysyy.

MIRJA VINBERG