Julkisen sektorin edustajat
Turkua hallitsevat seuraavallakin nelivuotiskaudella lähinnä julkisen sektorin varassa elävät ihmiset. Uuden kaupunginvaltuuston jäsenistä vain 24 prosenttia työskentelee jonkin yksityisen yrityksen palveluksessa.
Kaupungin omia työntekijöitä on valtuutetuista yli viidennes. Lähes samansuuruinen joukko on kokonaan työelämän ulkopuolella eli eläkkeellä tai opiskelemassa. Kuntien omistama sairaanhoitopiiri ja valtion eri laitokset työllistävät niin ikään reilun viidenneksen.
Yrittäjänä tai oman perheensä yrityksessä elättää itsensä vain kahdeksan valtuutettua eli 12 prosenttia kaikista. Luku on toki hieman suurempi kuin kuluneella valtuustokaudella. Tuolloin esimerkiksi kokoomuksessa ei ollut yhtään aktiiviyrittäjää.
Loppu on kolmannen sektorin eli aatteellisten yhdistysten, säätiöiden, urheiluseurojen tai kauppakamarin kaltaisten elinten palveluksessa. Työttömiä ei uudessa valtuustossa ole ainakaan vielä. Kahden valitun työsuhde tosin päättyy vuoden vaihteessa.
Akavan ja KTV:n jäseniä lähes puolet
Uuden valtuuston sidosryhmistä suurimmat ovat työmarkkinajärjestöjä. Lähes 80 prosenttia valtuutetuista ilmoittaa kuuluvansa johonkin ammattiliittoon tai etujärjestöön.
Vahvimmin edustettuna ovat julkisen sektorin liitot Akava ja KTV. Lähes puolet valtuutetuista kertoo kuuluvansa jompaan kumpaan. Akavan jäsenissä on mukana myös muutamia Ekonomiliittoon kuuluvia yksityisyrittäjiä.
Selvimmin julkisen sektorin työntekijöitä edustavat Turussa Sdp, Rkp ja vihreät. Sdp on haalariväen äänitorvi, Rkp:n edustajat ovat kaikki eri alalla, vihreisiin mahtuu kolme opettajaa.
Kokoomuksessa julkisen sektorin akavalaisten osuus on selvästi pienempi. Sen tulevaan valtuustoryhmään kuuluu vain yksi opettaja ja yksi lääkäri. Puolueen jäsen- ja äänestäjäkunnassa osuuden ainakin oletettu olevan huomattavasti suurempi.
Sama koskee ammatillista järjestäytymistä yleisemminkin. Kokoomuksen turkulaisista kaupunginvaltuutetuista lähes puolet ei kuulu mihinkään ammattiliittoon.
Koulutustaso romahti vaaleissa
Vasemmiston valtuustoryhmät poikkeavat profiililtaan hyvin jyrkästi sekä porvareista että toisistaan. Molemmat edustavat vähän koulutettuja ruumiillisen työn tekijöitä, mutta Sdp on selvästi kunnan, vasemmistoliitto taas yksityisen sektorin duunaripuolue.
Demarien valtuustoryhmästä tasan kolmannes on Turun kaupungin palveluksessa. KTV:n jäseniksi ilmoittautuu eläkeläiset mukaan luettuna peräti 44 prosenttia.
Vasemmistoliiton valtuutetuista kaupungin palveluksessa on vain yksi. Hän on myös ainoa KTV:n jäsen. 40 prosenttia ryhmästä kuuluu SAK:n yksityisen alan liittoihin eli Metalliin ja Rakennusliittoon.
Koulutustaso on molemmissa valtuustoryhmissä keskimääräistä matalampi. Ylemmän korkeakoulututkinnon on suorittanut demareista vain 17 prosenttia, vasemmistoliiton valtuutetuista 20 prosenttia.
Koulutustason suhteen vaalit merkitsivät suoranaista romahdusta niin vasemmistolle kuin koko valtuustollekin. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä pieneni kaikissa muissa puolueissa paitsi Rkp:ssa ja kristillisissä. Jälkimmäisistä tuli sataprosenttinen tohtoripuolue.
Iäkkäimmät Sdp ja keskusta
Passiiviväestöä edustaa Turussa selvimmin keskusta. 75 prosenttia sen valtuutetuista on työelämän ulkopuolella eli eläkeläisiä tai opiskelijoita.
Keskusta jakaa demarien kanssa myös valtuuston seniorikerhon tittelin. Molempien ryhmien keski-ikä on 53,8 vuotta. Se olisi vielä huomattavasti korkeampi, jolleivät niihin olisi osuneet myös valtuuston kuopukset Antton Rönnholm (sd) ja Tytti Seppänen (kesk).
Laskennallisesti nuorin ryhmä on vihreillä, joiden keski-ikä on niukasti yli 35. Lukua pienentää enemmänkin eläkeläisten puuttuminen kuin nuorison paljous. Vihreät on hyvin selvästi varhaiskeski-ikäisten poliittinen liike.
Koko valtuuston keski-ikä on 47,4 eli lähes sama kuin viime vaalikauden alussa.
Sukupuolijakauma vastaa hyvin tasa-arvolain henkeä. Naisia on Turun valtuutetuista nyt melkein puolet. Selvä yliedustus naisilla on vain vihreissä ja Rkp:ssä.
Kokoomus ja TPS Sdp ja TuTo
Turun Sanomien politiikan toimitus pyysi valtuutettuja listaamaan itse kaikki tärkeimmät sidosryhmänsä, kuten yritysomistukset, aatteelliset yhdistykset ja urheiluseurat.
Todella merkittäviä sidoksia vaikuttaa olevan lähinnä istuvilla kansanedustajilla. Kunnallispoliitikkojen keskeisimmät luottamustoimet olivat tulleet yleensä valtuutetun työn kautta, ja he ovat niissä nimenomaan kaupungin edustajina.
Vapaa-ajan harrastuksiin liittyvät jäsenyydet hajosivat hyvin laajalle alueelle. Vastauksissa oli toistasataa eri yhteisöä, mutta suoranaisia keskittymiä oli vain urheiluseuroissa. TPS on koonnut riveihinsä joka viidennen kokoomuslaisen ja TuTo joka viidennen demarin.
Yksittäisiä vasemmistopoliitikkoja oli Pyrkivässä, Jyryssä, Iskussa ja Weikoissa. Poliittisesti neutraaleissa lajiliitoissa oli niin ikään hajajäseniä.
Hyväntekeväisyysjärjestöistä porvarimiehet suosivat lähinnä Leijonia. Naisvaltuutettuja kiinnostavat yli puoluerajojen sosiaalityöhön tai yksittäisiin sairauksiin liittyvät liittyvät yhden asian järjestöt.
Tilanteet, joissa valtuutettujen yritysomistukset tai luottamustoimet joutuisivat ristiriitaan kaupungin edun kanssa, vaikuttavat vastausten perusteella melko harvinaisilta. Ne voisivat liittyä lähinnä kaupungin myöntämiin avustuksiin, lainatakuisiin tai kolmannelta sektorilta hankkimiin ostopalveluihin.
Lähinnä kaavoituksen tai maakauppojen kannalta olennaisia kauppaketjujen luottamustehtäviä oli vain kaksi.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö jääviysongelmia voisi esiintyä myöhemmin nimettävissä kaupungin lautakunnissa tai virkamiesten parissa.
Joka viidennellä ei kirjastokorttia
TS tiedusteli valtuutetuilta myös muutamia vapaa-ajan viettoon liittyviä kysymyksiä.
Vastauksista ilmeni, että valtuutetuista noin joka viides ei omistanut kirjastokorttia. Kolmessa suurimmassa ryhmässä osuus oli vielä hieman suurempi.
Ilman korttia on pärjännyt jopa pääkirjaston rakennuttamista valvova va. apulaiskaupunginjohtaja Olli A. Manni (kok).
Osa kortittomista vaikutti asiasta selvästi kiusaantuneilta. Lukuharrastusta todisteltiin niin kotikirjaston laajuudella kuin lähisukulaisten kirjastokorteillakin.
Ilman puolisoaan eivät pääse kaupunginkirjastoon ainakaan Sdp:n Pertti Paasio tai keskustan Pentti Kosonen . Jälkikasvunsa korttiin turvautuu Sdp:n Mika Stepanoff. Pentti Sokajärvi (kok) ilmoittaa ostavansa kirjat kaupasta. Sdp:n Jarmo Rosenlöf suosii kirjakerhoa.
Eroja on myös valtuutettujen suhtautumisessa penkkiurheiluun. Lähes joka viides ei ollut käynyt seuraamassa vuoden aikana yhtään urheilutapahtumaa.
Silmiinpistävää oli harrastusten ristikkäisyys. Lähes kaikki penkkiurheilun sivuuttaneista omistivat kyllä kirjastokortin. Molempia ilman tulivat toimeen vain Mirja Pitkänen (kok) ja ex-ministeri Maija Perho (kok). Hänkin kertoo kyllä käyttävänsä uutterasti eduskunnan kirjastoa.
HANNU MIETTUNEN
Turun Sanomat kysyi alkuviikosta kaikilta tulevan valtuuston jäseniltä iän, ammatin ja koulutuksen, ammattiliiton, työnantajan, asuinalueen, perhesuhteet ja sidosryhmät. Lisäksi valtuutetuilta kysyttiin ovatko he käyneet viimeisen puolen vuoden aikana paikan päällä seuraamassa urheilutapahtumaa ja onko heillä kirjastokortti. Kaikki valtuutetut vastasivat kyselyyn.
