Asuminen

Savikko on suolaista tai makeaa

TS/TS/Jori Liimatainen<br />Erikoisammattimiehet Janne Hellman (vas.) ja Arto Laine kairaavat maaperää selvittääkseen savikerroksen paksuuden. Monitoimikairan anturat ovat uponneet suurimmillaan 60 metrin syvyyteen Turussa. Tässä Hirvensalon laskettelurinteen kupeessa mittari näyttää savikon paksuudeksi lopulta 22,5 metriä.
TS/TS/Jori Liimatainen
Erikoisammattimiehet Janne Hellman (vas.) ja Arto Laine kairaavat maaperää selvittääkseen savikerroksen paksuuden. Monitoimikairan anturat ovat uponneet suurimmillaan 60 metrin syvyyteen Turussa. Tässä Hirvensalon laskettelurinteen kupeessa mittari näyttää savikon paksuudeksi lopulta 22,5 metriä.

Turussa maaperä on vain kahdenlaista: kovaa kalliota tai pehmeää savea. Välimuodot puuttuvat lähes kokonaan.

Lounais-Suomi on kokonaisuudessaan vanhaa Itämeren merenpohjaa. Reilu 9000 vuotta sitten mannerjäätikön reuna perääntyi sulaen pois. Maa alkoi kohota, jolloin huuhtoutuneet kalliomäet nousivat vähitellen ensimmäisinä merenpinnan yläpuolelle. Osa savesta huuhtoutui kallioiden laelta ja rinteiltä alas, sen vuoksi kallioiden syvänteissä on paksujakin savikoita. Osa savikoista muodostui jo silloin, kun mannerjäätikön reuna oli lähellä. Paksuimmat savikot Turussa ovat useita kymmeniä metriä syviä.

- Aurajokilaaksossa on paksuja savikoita ja paljon savea. Siitähän keskikaupungin rakennusten painuminen johtuu, toteaa Turun yliopiston maaperägeologian professori Matti Räsänen.

Paksu savikko ei kanna suurta kerrostaloa, minkä vuoksi niiden perusta on paalutettu. Kun pohjavesien pinnat ovat laskeneet, paalujen päät ovat alkaneet lahoa, jolloin talot ovat alkaneet painua.

- Turussa tämä on keskeinen ongelma, mutta myös Salossa. Salossa kaupungin alueella on kalliossa syväruhje, mihin savea on kerääntynyt runsaasti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Matti Räsänen toteaakin, että Lounais-Suomessa rakennetaan hyvin paljon savikolle. Painumisongelma on aina olemassa, minkä vuoksi rakennukset pitää paaluttaa kunnolla.

Savi on hapanta rannikkoalueilla

Savikon erityispiirteenä on, että savessa on eri-ikäisiä kerrostumia. Nämä ovat myös ominaisuuksiltaan erilaisia aineksia.

- Toiset ovat syntyneet makean veden ja toiset suolaisen veden kerrostumina. Suolaisen veden kerrostumissa on rikkiyhdisteitä, jotka voivat olla syövyttäviä.

Kaikki kasvit eivät viihdy savisessa maassa. Savinen maa on hyvin hapanta, sillä rikkiyhdisteet hapettuessaan muodostavat rikkihappoa. Savi on usein kasveille liian kosteaa tai kuivana liian kovaa.

- Se ei kyllä ole useimmille kasveille paras mahdollinen kasvualusta. Siksi lounaissuomalainen maa tarvitsee hiekkaa, multaa ja turvetta, jotta kasvit pärjäävät paremmin. Ja kalkitusta ja lannoitusta.

Matti Räsänen muistuttaa, että savi on hapanta kaikilla Suomen rannikkoalueilla, mutta sisämaassa esimerkiksi Loimaan suunnalla saviset pintamaat eivät ole yhtä happamia.

Laitilassa puolestaan on hyvin happamia savikoita pelloksi kuivatetun Valkojärven jäljiltä. Järvikuivion liejusavikoissa ja pohjassa on runsaasti happamia rikkiyhdisteitä ja alumiinia.

Matti Räsänen muistaa tilanteen 1970-luvulta, jolloin hyvin happamat järvenpohjan valumavedet kulkeutuivat Sirppujokeen, mikä aiheutti suuria kalakuolemia Uudenkaupungin makeavesialtaassa.

- Tämä ongelma on edelleen olemassa, erityisesti kuivia kesiä seuraavien sateisten syksyjen aikana. Tosin järvikuivio on hyvin poikkeuksellinen esimerkki.

Harjujono alkaa Piispanristiltä

Rakentamisen kannalta harjut ovat hyvin kantavia, sillä ne koostuvat sorasta ja hiekasta. Luonnonsuojelulliset näkökohdat kuitenkin rajoittavat niiden käyttöä.

- Ne ovat kuivia ja mukavia perustaa talo. Harjuja on kuitenkin hyvin vähän, vaikkakin asutus onkin sijoittunut niitä pitkin. Turusta Poriin johtava valtatie 8 seuraa katkonaista harjujaksoa.

Harjut syntyivät siinä vaiheessa, kun mannerjäätikkö alkoi voimakkaasti sulaa. Sulanut vesi huuhtoi aineksia eli hiekkaa ja soraa jäätikön sisältä kauniiksi harjuiksi. Lounaisessa Suomessa harjujono yltää Kaarinan Piispanristiltä Kärsämäen kautta Maskuun, Laitilaan ja Untamolan harjuun saakka.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Esimerkiksi Pyhän Katariinan kirkko sijaitsee harjulla.

Kallio on tukeva rakentamisen alusta. Sen yhteydessä Matti Räsänen nostaa kuitenkin esille radonin. Kallioperässä syntyy radonia radioaktiivisen hajoamisen tuloksena. Siksi taloissa, jotka rakennetaan suoraan kallion tai moreenin päälle, pitää huolehtia hyvästä ilmastoinnista ja tuuletuksesta rakennuksen alaosassa.

Savesta on se hyöty, että se päästää radonia niukemmassa määrin läpi.

- Silloin radon ei kulkeudu talon sisäosaan vaan haihtuu ilmaan. Kaikista kallioista ei synny radonia, mutta jos sellaista epäilee, radonmittauksia kannattaa teettää.

Matti Räsänen huomauttaa, että Lounais-Suomessa on rakentamisen kannalta tarkkailtavaa se, että savikkojen reunaosissa kalliomäkien kupeella savien päällä esiintyy jonkin verran soraa ja hiekkaa. Tämä 1-1,5 metrin paksuinen huuhtouma on muinaista rantavyöhykkeen kerrostumaa. Rakennettaessa pitää aina varmistaa, että pinnan alla ei ole paksua savikkoa. Tällöin talo voi alkaa painua.

- Omakotitalorakentamisessa tämä on hyvä varmistaa ja sen pystyy kyllä selvittämään, mikä on rantahuuhtoumaa ja mikä on varsinaista hiekan ja soran kerrostumaa. Ohutta hiekkakerrostumaa voi olla kaikkien kallioiden ja harjujenkin kupeessa.

Moreeni on kitkamaata

Moreenille perustaminen on harvinaista Lounais-Suomen rannikkoalueilla, koska moreenikerrostumia on vähän. Edellisen jäätiköitymisen aikana moreenikerrostumia ei ole kertynyt alueelle samalla tavoin kuin sisämaassa.

- Siihen ei ole varsinaista syytä, se on vain tosiasia. Jäätikön sulamisen yhteydessä ne ovat huuhtoutuneet voimakkaasti ilman kerrostumista.

- Kun katsomme Turun maaperäkarttaa, kalliot on merkitty punaisella ja savikot sinisellä. Koko kartta on lähinnä punaista ja sinistä tilkkutäkkiä.

Moreeni on lajittelematonta maata, jossa on laaja skaala eri raekokoja. Jos se on pääosiltaan savea, se pysyy pitkään kosteana. Jos mukana on paljon kiviä, kivet johtavat lämmön maasta ilmaan tehokkaasti.

Kun vesi kiven alla jäätyy, vesi laajenee ja työntää kiviä ylöspäin kohottaen maata. Silloin maa routii.

- Jos talo rakennetaan routivalle maaperälle, se voi liikkua. Tämä koskee ennen kaikkea pientalojen ja teiden rakentamista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hiekka ja sora ovat kantavia ja kuivia maa-aineksia.

- Hiekkamaassa kasvavat ne parhaat perunat, koska kosteusolosuhteet ovat optimaaliset ja kasvit saavat sopivasti ravinteita.

Soraa käytetään kantavana rakenteena. Se on kitkamaalaji. Rakeet hiertävät toisiaan vasten, jolloin se on kantavaa.

- Kalliosta louhittu sora on vielä kantavampaa kuin harjujen luonnonsora, koska sen rakeet ovat särmikkäämpiä ja karheampia.

Uutta maaperää syntyy koko ajan

Maaperää tutkitaan koko ajan. Rekisteröityjä maaperäkairauksia on Turun alueelta yli 30 000 tähän mennessä.

Maan kohoamisen myötä maaperä nousee Matti Räsäsen mukaan noin 40 senttimetriä sadassa vuodessa.

- Maa kohoaa edelleen, kun maankuori tavoittelee sitä samaa tasoa, kuin missä se oli ennen jääkausiaikoja.

Uutta kuivaa maata syntyy rannikolla jatkuvasti, sisämaassa sitä syntyy rapakivialueilla ja soilla. Turpeen kasvu rantavyöhykkeellä on runsasta.

- Pääkaupunkiseudulla rakennetaan turpeen päälle ja sillä on sitten ihan omat perustamisongelmansa. Turve on löyhää ja kosteaa, se on hyvin huono ja työläs pohja perustaa mitään.

Matti Räsänen kertoo Vehmaan rapakivialueesta, missä graniittinen rapakivikallio on hyvin karkeakiteistä. Lämpövaihteluiden ja pakkasen vuoksi irtoaa kallioperästä rapautunutta mineraaliainesta, moroa. Uudenkaupungin liepeillä sitä saattaa olla 30 senttimetristä metriin.

- Siellä syntyy hitaasti uutta maaperää koko ajan.

Maaperän ja pohjavesien ominaispiirteet liittyvät välillisten ominaisuuksiensa kannalta perustamiseen ja rakentamiseen. Ihminen muuttaa ja muokkaa maaperää omalla toiminnallaan.

Matti Räsänen tähdentää, että Turun keskustan alueella, missä kadut ja piha-alueet on asfaltoitu sekä sadevesi ohjattu viemäreihin, syntyy vähän pohjavesiä. Siksi pohjaveden pinta on laskenut, mikä taas on edesauttanut paalujen lahoamista.

Pohjaveden lisäksi on olemassa orsivesimuodostelmia - pieniä pohjavesiyksiköitä. Ne voivat reagoida voimakkaasti kuiviin kesiin tai suuriin sademääriin.

- Orsiveden ansiota on, että Turun keskiaikainen puukaupunkihistoria on säilynyt. Orsivesivarastot ovat säilyttäneet arkeologiset puujänteet lahoamiselta vähähappisessa ympäristössä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Matti Räsänen muistuttaa, että ihminen myös saastuttaa maaperää. Saastunut maaperä kaatopaikkojen, teollisuus- ja telakka-alueiden sekä polttoaineiden jakelupisteiden läheisyydessä asettaa erityisvaatimuksia perustamiselle ja rakentamiselle.

- Maaperätutkimuksissa on mitattu raskasmetallipitoisuuksia, joissa on havaittavissa paikallisia esiintymiä.

Yleensä maaperäksi mielletään se maa, minkä päällä kävellään. Geologille myös rannikkoalueiden vesien maapohjat ovat maata.

- Rannikkovesien maa-alueilla on vakavia ongelmia kuten orgaanisia tinayhdisteitä. Kun maa kohoaa, ne muodostuvat ongelmaksi. Tosin siihen kuluu vielä satoja vuosia.

JAANA KUJANEN