Liikenne

Dieselien osuus kasvaa kangerrellen

HEIKKI HOLMARANTA

Dieselautojen osuus autokannasta on useimmissa Euroopan maissa jo suurempi kuin perinteisten bensiinimoottorien. Viimeisen kymmenen vuoden aikana dieselmoottoreiden tekninen kehitys suorasuihkutusmoottoreineen on ollut huimaa, ja niiden suosion kasvu onkin yleiseurooppalainen ilmiö. Muun muassa Ranskassa, Belgiassa, Itävallassa sekä Espanjassa uusista henkilöautoista jo 60 prosenttia on dieselkäyttöisiä, ja trendi on jatkunut vuodesta toiseen samansuuntaisena.

Suomessa sitä vastoin tullaan valtion suosiollisella "avustuksella" jälkijunassa. Meillä dieselkäyttöisten henkilöautojen osuus kaikista henkilöautojen ensirekisteröinneistä oli viime vuonna jopa aavistuksen pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Dieseleiden osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä oli vuonna 2003 vain 15,2 prosenttia, kun se vuonna 2002 oli 15,5 prosenttia.

Kappalemääräisesti dieselmoottorilla varustettuja henkilöautoja merkittiin ensirekisteriin Suomessa viime vuonna 22 362 kappaletta, ja edellisenä vuonna 18 196 kappaletta. Kehitys Suomessa kulkee siis päinvastaiseen suuntaan kuin Keski-Euroopan moottoriteillä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Autoliiton tekninen asiantuntija Pasi Montonen uskoo kuitenkin dieselien valtaavan markkinaosuuksia Suomessakin jo aivan lähitulevaisuudessa.

- Uskon että diesel on tulevaisuuden moottori meilläkin, vaikka nyt Suomi onkin jäänyt kehityksen jalkoihin. Meillä valtio ei suosi dieselin käyttöä, joten dieselmoottoreiden määrän kasvu ei ole ollut niin suotuisaa kuin voisi muun muassa ekologisten näkökohtien vuoksi toivoa. Uudet päästömääräykset tulevat osaltaan vaikuttamaan dieselien suosion kasvuun, sillä dieselmoottorien avulla on helpompi päästä uusiin tavoitearvoihin.

Suomessa dieselautot ovat myös perinteisesti olleet kalliimpia jo maahantuojalla. Täkäläinen autovero vielä kertaa hintaeroa, ja näin dieselin ja bensiiniauton hinnanero on meillä huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi Saksassa. Alkuperäisessä tehdashinnassa ero ei dieselin korkeammista valmistuskustannuksista huolimatta ole kovin merkittävä.

Milloin dieselin hankinta kannattaa?

Dieselautojen yleensä suuri koko ja siitä seuraava korkeampi hintataso yhdessä valtion veroratkaisujen kanssa nostavat dieselautojen hintaa. Tästä syystä halvempi polttoaine ja pieni kulutus eivät yksinään riitä tekemään dieselistä vuositasolla edullisempaa vaihtoehtoa, vaan dieselhenkilöautolla on ajettava suurempia kilometrimääriä kuin vastaavan kokoluokan bensiiniautolla.

Kuinka suuria kilometrimääriä täytyy sitten vuodessa ajaa, jotta dieselhenkilöauton hankkiminen on kannattavaa Suomenkin teillä? Autoliiton tilastoja ja laskelmia käyttävät perinteisesti eri viranomaiset, ja niissä lasketaan polttoaineenhinta seuraavan vuoden mittaisena olettamana.

- Uusi keskihintainen bensiiniauto maksaa noin 25 000 euroa ja vastaava dieselauto 30 000 euroa. Kun lasketaan mukaan pääomakustannukset, joihin kuuluvat auton hinta, jäännösarvo ja sidottu pääoma, sekä kaikki käyttökustannukset, tilastojemme mukaan raja kulkee 30 000 kilometrissä vuodessa. Tässä kohtaa molempien kustannukset leikkaavat ja ovat 0,31 euroa kilometrillä. Mitä enemmän tämän pisteen jälkeen ajaa, sitä edullisemmaksi diesel tulee. Käytetyllä autolla raja on 25 000 kilometriä vuodessa, kun lasketaan että käytetyn hinta on noin puolet uuden auton hinnasta, Montonen opastaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On muistettava, että keskimäärin suomalaisella perheautolla ajetaan vain hieman alle 20 000 kilometriä vuositasolla. Pasi Montosen mielestä valtion pitäisikin kannustaa dieselpolttoaineen käyttöä.

- Kaikkein helpoiten melko korkeaa kilometrirajaa saataisiin alennettua polttoaineen hintaa ja dieselveroa laskemalla. Tämä olisi valtionkin kannalta suositeltavaa muun muassa tiukentuvien päästömääräyksien saavuttamiseksi.