Sunnuntai

Halpa kirjasto muuttuu kalliimmaksi

TS/antti laitinen
TS/antti laitinen

Turku on tähän saakka tarjonnut kuntalaisilleen kirjastopalvelua halvemmalla kuin muut suuret kaupungit Suomessa. Uusi uljaampi kirjastotalo näkyy kuitenkin välttämättä myös kirjastolaitoksen käyttökuluissa. Viime syksynä laskettiin, että menot nousevat yli 2,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Turun kirjastoimi elää noin seitsemän miljoonan euron vuosimenoilla. Vuonna 2003 kulut olivat asukasta kohden 38 euroa ja 30 senttiä. Espoossa, Helsingissä ja Tampereella menoja riitti yli 50 euroa. Oulun kirjasto pyöri yli 46 eurolla ja Vantaan runsaalla 43:lla.

Halvalla ei ole saanut kovin hyvää. Turun kokoelmat ovat vanhastaan olleet kohtuullisen suuret, mutta hankinnoissa on jääty häntäpäähän. Opetusministeriö vertasi esimerkiksi vuonna 2001 yhteensä 432 kunnan kirjastohankintoja tuhatta asukasta kohden. Turku komeili sijaluvulla 422. Viime vuonna hankintoja tehtiin kuitenkin sen verran, että Turku jätti taakseen Vantaan ja Helsingin.

Turun kirjastohyllyistä lainataan varsin hyvin kirjoja, mutta videoiden ja musiikkiäänitteiden kohdalla kaupunki on jäänyt pahasti kelkasta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nyt halpakirjasto saa siis luvan väistyä hintavamman tieltä. Laajempaa kirjastoa varten pyritään saamaan kymmenen lisävakanssia. Lisäeuroja tarvitaan myös kirjastoaineistoon, atk-laitteisiin ja ohjelmistoihin. Kun kirjaston vuokramenot kasvavat vielä peräti 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, pitää viime syksynä valmistuneen hankesuunnitelman mukaan kirjastobudjettia kasvattaa 2,345 miljoonaa euroa.

- Kulttuuritoimi tarvitsee sen lisärahoituksena. Ei sitä pystytä muualta siirtämään, patistaa kirjastotoimenjohtaja Inkeri Näätsaari .

Käyttömenojen kasvusta syntyi viime syksynä vilkas keskustelu, kun Turun talousjohtaja Matti Wendelin vaati sen johdosta Martin ja Mikaelin sivukirjastojen sulkemista. Molempien kohtalo on tosin ollut esillä jo paljon aikaisemminkin.

Martin sivukirjaston puolesta kerättiin loppusyksystä 2 500 allekirjoitusta. Mikaelin säilyttämistä vaati 1 200 kansalaista. Näätsaari vakuuttaa, että kummankaan alasajoa ei ole vielä sinetöity.

- Kaupunginjohtaja edellytti, että seuraavan taloussuunnitelman yhteydessä tehdään palveluverkkosuunnitelma. Nyt kun keskustan palvelut paranevat olennaisesti, täytyy miettiä missä muualla palvelua tarvitsee parantaa. Pitääkö ottaa huomioon esimerkiksi kasvavat alueet? Toivomus on, että ajantasaisen pääkirjaston lisäksi meillä täytyy olla myös lähipalveluita. Mutta ei ihan nurkan takana, kirjastotoimenjohtaja pohdiskelee.