Sunnuntai

Kiistellyt vieraat Virosta

TS/compic<br />Virolainen bussikuski Arvo Skeber kuskaa nyt pääkaupunkiseutulaisia Suomessa. Hän asuu kimppakämpässä muiden virolaiskuskien kanssa ja käy kotiseudullaan perheen luona kaksi kertaa kuukaudessa.
TS/compic
Virolainen bussikuski Arvo Skeber kuskaa nyt pääkaupunkiseutulaisia Suomessa. Hän asuu kimppakämpässä muiden virolaiskuskien kanssa ja käy kotiseudullaan perheen luona kaksi kertaa kuukaudessa.

Maanantaina Suomen Tietotoimiston jakelulistalle ilmestyy tiedote. Sen sanoma kuvastaa hyvin virolaisesta työvoimasta käytyä keskustelua. Tiedotteessa Palvelualan ammattiliiton (PAM) varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen maalailee synkkää kuvaa työvoiman vapaasta liikkumisesta EU:n sisällä.

- Palvelualoille on syntymässä ulkomaisen vuokratyövoiman harmaat markkinat, varoittaa Julkunen.

Hän kehottaa viranomaisia tehostamaan toimiaan, jotta pimeän työvoiman käyttäjät paljastuisivat. Ay-liike pelkää, että ulkomaiset, etenkin virolaiset työntekijät tulevat ja polkevat palkkoja Suomessa.

Samaan aikaan, kun ay-liike julkistaa tutkimuksia virolaisen työvoiman vyörymisestä Suomeen ja siihen liittyvästä laittomasta toiminnasta, pääkaupunkiseudulla liikennöivän Concordia Bus Finlandin liikennejohtaja Pertti Tuomola kertoo puhelimessa, mitä mieltä hän on ulkomaisesta työvoimasta.

- Oltiin 1990-luvun lopulla todella vaikeuksissa. Viranomaisilla oli työluvissa tiukka linja, mutta kun se helpottui, niin saimme töihin virolaisia. He pelastivat meidän toimintamme, Tuomola sanoo ja viittaa vaikeaan työvoimapulaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhtiössä on 700 bussinkuljettajaa, joista parisataa on ulkomailta. Heistä 120 on virolaisia.

"Vaimo ei muuta Suomeen"

Yksi Concordian pelastajista on virolainen bussikuski Arvo Skeber , naimisissa ja kolmen lapsen isä. Nuorin lapsista on kaksi kuukautta vanha poikavauva.

Skeber asuu Espoon Kauklahdessa kolmen muun virolaisen bussikuskin kanssa. Miehillä on yhteinen makuuhuone, keittiö ja olohuone. Vuokraa Skeber maksaa työsuhdeasunnostaan sata euroa kuussa.

Uhkakuvat virolaisten massamuutosta Suomeen alkavat tuntua kovin vierailta, kun kuuntelee leppoisaa Skeberiä.

- Vaimoni ei halua muuttaa Suomeen. Häntä ahdistaa jo Tallinnan kaupunkielämä, Skeber hörähtää.

Lähes kaikki Skeberin tuntemat virolaiset työtoverit ovat vain töissä Suomessa, oikea koti on pysynyt Virossa.

Skeberin perheellä on pieni kotitila Viron maaseudulla Pötsamaassa, joka sijaitsee Tallinnan ja Tarton puolivälissä. Hän käy kotonaan kaksi kertaa kuussa, yhteensä kahdeksan päivää. Matka töistä koti-Viroon kestää kesällä kolme ja puoli tuntia, talvella viisi.

Miksi sitten Suomeen? Tietenkin rahan takia. Skeber arvioi, että Suomessa jää palkasta verojen jälkeenkin käteen 700-800 euroa enemmän kuin Virossa. Summalla ehostaa mukavasti taloa ja sietää koti-ikävää. Skeber myöntää, ettei joka killinkiä tarvitse laskea.

Tyytyväisyys on molemminpuolista. Liikennejohtaja Tuomola kehuu virolaisten työmoraalia, eikä muidenkaan kansalaisuuksien edustajista ole erityisen pahaa sanottavaa. Joukkoon mahtuu toki keplottelijoitakin - aivan kuten suomalaisiinkin.

Puurot ja vellit sekaisin

Tyytyväisyys ei ulotu kuitenkaan Hakaniemeen asti. Ammattiyhdistysliikkeen polttopisteeseen ovat joutuneet ne henkilöstövuokrausyhtiöt, jotka käyttävät palveluiden vapaata liikkumista epärehellisesti hyväkseen.

Suomi ei neuvotellut siirtymäaikaa palveluiden vapaaseen liikkumiseen, kun EU otti uusia maita jäsenikseen.

Tämä tarkoittaa sitä, että vapun jälkeen vuokratyövoimaa välittävät yhtiöt voivat välittää esimerkiksi virolaista työvoimaa Suomeen ilman työlupia. Tällöin suomalainen työnantaja maksaa työnvälittäjälle palvelusta eli työvoiman välittämisestä. Välittäjä puolestaan maksaa työntekijälle palkan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

EU:n direktiivi määrää, että palkka pitää olla sen maan työehtosopimusten mukainen, jossa työ tehdään. Ammattiliitot kuitenkin pelkäävät, ettei Virossa toimivien työnvälitysyhtiöiden toimia voi aukottomasti valvoa. Toisin sanoen ulkomaiselle työvoimalle ei maksettaisikaan säädösten mukaisia palkkoja vaan jotain aivan muuta.

Kuin tilauksesta PAM löysi firman, jonka mainosmateriaali viittaa väärinkäytöksiin.

- Minulla on tässä suomalaisen yhtiön mainosmateriaalia kädessäni. Se markkinoi ulkomaisia työntekijöitä alle puolet siitä hinnasta, joka on alan minimipalkka. Ensimmäiseltä kuulta maksetaan palkkaa 500 euroa ja seuraavilta 700 euroa. Tässä ei voi olla kyse muusta kuin pimeästä toiminnasta, varapuheenjohtaja Julkunen älähtää.

Hän ei halua julkistaa yhtiön nimeä.

Henkilöstöpalveluyritys Extran toimitusjohtaja Juhani Järvenpää puolestaan tietää, että kyse on harjoittelijoiden välittämisestä eikä normaalista työnvälityksestä.

- Tässä on mennyt puurot ja vellit sekaisin, Järvenpää huomauttaa.

Tiedonvaihtoa parannetaan

Viron EU-jäsenyys asettaa haasteita viranomaisille paitsi työmarkkina-asioissa myös sosiaaliturvakysymyksissä.

Virolainen henkilö, joka joutuu työttömäksi Suomessa, pystyy EU:n asetuksen mukaan lukemaan Virossa tehdyn työn hyväkseen. Jotta henkilö pääsee kiinni suomalaiseen työttömyysturvaan, vaatii se vain neljän viikon työhistorian Suomessa.

Väärinkäytön mahdollisuus piilee asuinpaikan todentamisessa. Jos työttömäksi joutunut muuttaakin takaisin Viroon ja nauttii edelleen suomalaisesta työttömyysturvasta, niin silloin on kyse sosiaaliturvan väärinkäytöksestä. Suomalaisella sosiaaliturvalla pärjäilee Virossa mukavasti.

Pahimmassa tapauksessa henkilö saattaa nostaa työttömyysturvaa jopa kahdesta maasta.

Tiedot ihmisten asuinpaikasta perustuvat henkilön omaan ilmoitukseen ja ne kirjautuvat Suomessa väestörekisteriin. Viron EU-jäsenyys vaikeuttaa asuinpaikkakunnan todentamista, koska passikontrollia ei enää ole. Leimojen perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä asuinpaikasta.

Suomalaiset ja virolaiset viranomaiset ovatkin ryhtyneet yhdessä valmisteluihin, jotka tähtäävät asuinpaikan nykyistä parempaan todentamiseen. Yhteisessä valmistelussa on päädytty ehdottamaan ainakin kahta tapaa parantaa kontrollia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Silloin kun henkilö muuttaa esimerkiksi Suomesta Viroon, niin Suomessa muuttoilmoituksen rekisteröinnistä lähtisi tieto myös Viroon. Siellä taas osattaisiin odottaa henkilön ilmoittautumista. Ja kun henkilö olisi Virossa rekisteröitynyt, niin sieltä tulisi tieto Suomen maistraattiin, kertoo väestörekisterikeskuksen kehityspäällikkö Timo Salovaara.

Suunnitelmissa on lisäksi lähettää kerran vuodessa Viron viranomaisille tiedosto, jossa olisi kaikkien Suomessa asuvien virolaisten tiedot.

Aikaisemmin tällaiseen tietojen vaihtoon ei ole ollut mahdollisuuksia.

Tietojen luovuttamisesta on Suomessa ja Virossa tiukat säännökset. Asia vaatii valtiosopimuksen Suomen ja Viron välillä.

Salovaara arvioi, että väestörekisterikeskus saa sopimusluonnokset valmiiksi kesään mennessä. Sen jälkeen sopimus menee sisäministeriöön. Lopullisesti valtiosopimuksen hyväksyy eduskunta, koska se edellyttää lakimuutoksia. Eduskunta saa lakimuutosesityksen eteensä Salovaaran arvion mukaan syksyllä.

Ollila ei usko virolaisvyöryyn

Virolaisen työvoiman muutosta Suomeen on esitetty monenlaisia arvioita. Uusin SAK:n kyselytutkimus paljasti, että peräti 84 000 virolaista olisi erittäin halukkaita tulemaan töihin Suomeen. Hätkähdyttävällä tuloksella SAK haluaa viestittää, että työvoiman vapaa liikkuvuus vaatii siirtymäaikoja, jotta muutos olisi hallittu.

Lipposen hallitukselle vuonna 2003 Viro-selvityksen tehnyt entinen Suomen Pankin johtokunnan jäsen Esko Ollila pitää tutkimuksen tulosta vain hyvänä vappupuheen aiheena.

- Aikaisemmin he ovat puhuneet 400 000:sta ja 55 000:sta työntekijästä. Joka tapauksessa kaikki mahdottomia lukuja, koska Viron työvoiman määrä on 585 000 ihmistä. Lisäksi on muistettava, että kuolleisuus ylittää Virossa syntyvyyden eli myös Virossa on työvoimapulaa, Ollila perustelee.

Hänen mukaansa tilastokeskuksen ja työministeriön arviot vuosittaisesta 1 000-1 500 työntekijän määrästä ovat realistisia. Tällä vauhdilla virolaisia työntekijöitä olisi vuosikymmenen loppuun mennessä Suomessa ehkä 20 000.

Ollilan mielestä keskustelu virolaisesta työvoimasta on ollut turhan kielteistä ja osin epäjohdonmukaista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Samalla kun virolaisista maahantulijoista maalataan kauhukuvia, suomalaiset sairaanhoitopiirit käyvät värväämässä lääkäreitä ja hoitajia Suomeen, Ollila huomauttaa.

ALBERTO CLARAMUNT

TS/compic
TS/compic