Sunnuntai

Jatkuva muutos on uuvuttanut latvialaiset

TS/Katri Hämäläinen<br />Riian vanha kaupunki on ehostanut kasvojaan kovasti viime vuosina.
TS/Katri Hämäläinen
Riian vanha kaupunki on ehostanut kasvojaan kovasti viime vuosina.

Latvian pääkaupunki Riika kesällä 1995. Vanhan kaupungin ytimessä myydään saksalaisolutta mainosvarjojen alla likisaksalaiseen hintaan. Asiakkaat ovat saksalaisia. Historiallisen keskustan restaurointi on vielä aluillaan, mutta ensimmäiset tulokset näkyvät jo. Ilmapiiri on vapautunut ja innostunut. Ronald McDonaldin lisäksi myös ihmiset hymyilevät vaatimattomalla ostoskadulla.

Arjen vaikeudet pitävät kuitenkin lähihistorian mielessä. Talouselämä on vielä siirtymävaiheessa: jobbarit tuovat kulutushyödykkeitä kassitavarana aina Kiinasta asti myytäväksi rautatieaseman takana sijaitsevalla valtavalla torilla. Tarjolla on kaikkea kylpyammeista autoihin, kuulemma myös vastikään poistuneiden neuvostojoukkojen aseita.

Syksyllä 2003 Ronald McDonald hymyilee yhä, mutta nyt Kalku ielan -ostoskatu on nyt täynnä ylellisyysliikkeitä, eikä sitä erota Euroopan metropolien vastaavista edes hintatasoltaan. Kaupungin ylpeys, Unescon suojelema historiallinen keskusta on kunnostettu. Riikalaisten pukeutuminenkin on muuttunut rohkeammaksi ja värikkäämmäksi ja kävely kiireisemmäksi, mutta täällä ovatkin liikkeellä nuoret, kauniit ja rohkeat.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaikki ei silti taida olla aivan sitä, miltä ensisilmäyksellä näyttää: korttelin päässä uupuneet mummot seisovat kirkon edustalla huivi päässä ja käsi ojennettuna. Katulapsien rähjäinen joukko kiertää kerjäämässä astetta röyhkeämmin aivan ostoskadulla. Kunnostettujen julkisivujen takaa löytyykin monesti huonokuntoinen rakennus.

Nyt maassa toimii jo yli 200 suomalaisyritystä. Ulkomaisten sijoitusten houkuttelemiseksi varallisuusveroa ollaan käytännössä poistamassa ja yritysvero aiotaan laskea 15 prosenttiin. Samanaikaisesti tuloerot ovat maassa suuremmat kuin sataan vuoteen. Rautatieaseman takana kioskitorikin jatkaa toimintaansa - torikauppa on hallituksen erityissuojeluksessa, sillä sen on laskettua tuovan elannon yli 100 000 ihmiselle. 2,4 miljoonan asukkaan maassa se on valtava määrä. Rähjäinen hotelli sentään on joutunut antamaan tilaa toimistoille.

Latvian kansallistuntoa ovat viime aikoina nostaneet paitsi hyväksyminen EU:hun myös menestys Euroviisuissa ja urheilussa.

- Yhtäkkiä kaikki puhuvat Latviasta. Tuntuu hyvältä olla latvialainen, latvialainen kirjailija ja maan entinen Suomen suurlähettiläs Anna Zigure selvittää keskustan kalaravintolassa.

50-vuotisen neuvostoajan päättäneen uudelleenitsenäistymisen jälkeen maan muutosvauhti on ollut hurja. Nopein ja dramaattisin maailmassa, Zigure väittää ja perustelee:

- Meillä vaihtui sekä talousjärjestelmä että poliittinen järjestelmä. Jos vaikkapa Pohjois-Korea päättäisi nyt siirtyä markkinatalouteen, sekään ei olisi yhtä suuri muutos, sillä me olimme kaiken lisäksi miehitetty maa. Koko maailmassa samanlainen muutos on käyty läpi vain Virossa ja Liettuassa.

Euroopan mullistukset ovat aina mullistaneet myös Latvian. Ehkä juuri siksi latvialaiset ovat valmiimpia Eurooppaan kuin Suomi aikanaan, Zigure väittää.

- Latviassa on aina tunnettu, että kuulumme Eurooppaan, eikä alemmuuden tunnetta ole.

Muutos on silti ollut kansalle raskas. Itsenäistyminen mullisti koko yhteiskunta- ja työelämän. Kukaan ei voinut jatkaa entistä elämäänsä. Tähän liittyy Ziguren mukaan myös latvialaisten suurin pelko EU:n suhteen.

- Ajatellaan, että tulee yhtä suuri mullistus kuin itsenäistyessä. Niin ei kuitenkaan käy, sillä niin paljon on jo muuttunut. Esimerkiksi yksityistämisessä olemme jo pidemmällä kuin Suomi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Liittyminen ei silti tule sujumaan vaikeuksitta, mutta Zigure on luottavainen.

- Olemme tottuneet pärjäämään, ei meillä ole helppoa aikaa ollutkaan.

Kirjailijana ja kaunosieluna Zigure kaipailee yhtenäistä kansallista identiteettiä, mutta Latvia on kaikesta huolimatta monietninen maa. Maan merkittävin vähemmistö ovat venäläistaustaiset asukkaat, joiden äidinkielenä on useimmiten venäjä. Venäläisten suuri määrä johtuu miehitysvuosista.

Monien mielestä Latviassa eri kansallisuuksien rinnakkaiselo on silti pidemmällä kuin muissa Baltian maissa. Tämä näkyy muun muassa seka-avioliittojen määrässä ja asumisessa. Arkisen kanssakäymisen taustalla on kuitenkin jännitteitä. Maan suuri tulevaisuudenkysymys on, miten lähes 500 000 ilman kansalaisuutta ja äänioikeutta tällä hetkellä olevaa asukasta saadaan täysivaltaisesti mukaan yhteiskuntaan.

- Meidänhän on, joka tapauksessa elettävä yhdessä tässä maassa, asiaa työkseen pohtiva integraatio- ja vähemmistöministeri Nils Muiznieks toteaa painokkaasti.

Ministerin tärkein tehtävä on kansalaistumisen edistäminen, mutta ei ilman ehtoja. Vain entiset Latvian kansalaiset ja heidän jälkeläisensä saavat kansalaisuuden suoraan, muut joutuvat läpikäymään "naturalisaatioprosessin", johon kuuluu kielikoe ja yksinkertainen historiatiedon testi.

- Meillä on lähes miljoona latvialaista, jotka eivät puhu latviankieltä. Aika erikoinen tilanne jos vertaat vaikka Suomeen. Meillähän enemmistö eli latviankieliset puhuvat venäjää vähemmistön kanssa.

Kieliasia on kaikille Baltian maille arka ja ajankohtainen. Sen takana on muutakin kuin huoli demokratian toimivuudesta. Ministeri sanoo suoraan Venäjän käyttävän Latvian venäläisvähemmistöä poliittisena aseenaan.

- Se on koettanut ottaa itselleen venäjänkielisten edustuksen ja antanut näiden ihmisten jopa ymmärtää, että se tekee venäjästä koko Baltian toisen kielen.

Kansalaisuuden saamisen ehdot ovat saaneet EU:n hyväksynnän. Miksi ihmeessä viidennes kansasta näyttää sitten haluavan pysyä vailla kansalaisuutta, passia ja äänioikeutta?

Ministerillä ei ole yksiselitteistä vastausta. Hän kuvailee kaarrellen ei-kansalaisia hyvin passiiviseksi ryhmäksi - 500 000 ihmisen ryhmästä Venäjän kansalaisia on vain 19 000. EU-liitoksen uskotaan kuitenkin lisäävän kansalaisuuden vetovoimaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ranskalainen lähdevesipullo sopii hyvin Aija Calite-Dulevskan käteen. Kolmekymppinen, koulutettu ja kielitaitoinen nainen kuuluu niihin, jotka olivat EU-myönteisimpiä Latvian jäsenyydestä äänestettäessä. Riikalaisen Lauku Avize -lehden toimituksessa työskentelevällä naisella on kuitenkin poliitikkoja ristiriitaisempi kuva maansa EU-valmiudesta.

Lukuisten mielipidekyselyjen ja saamansa lukijapalautteen pohjalta hän sanoo kansalla olevan paljon myös pelkoja ja epäilyksiä.

- Jo liitto-sanalla on täällä huono kaiku. Monet kysyvät, miksi liittyä mihinkään, kun vasta pääsimme Neuvostoliitosta.

Calite-Dulevskan mukaan kansa on väsynyt nopeaan muutokseen. Etenkin eläkeläisten keskuudessa EU:n vastustus oli suurta. Asiaa valaistakseen hän haluaa kertoa omasta isoäidistään.

- Hän on syntynyt vuonna 1933 itsenäisessä Latviassa ja käynyt läpi nämä kaikki lähihistorian vaiheet - ensin 7-vuotiaana Neuvostoliiton panssarit. Sitten saksalaisten miehitys ja lopulta pitkä neuvostoaika. 80-luvun lopulla tuli "laulava vallankumous" ja uudelleen itsenäistyminen. Hän joutui monien tapaan uuteen tilanteeseen vanhana ja huonosti valmistautuneena. Tuota sopeutumista kesti yli 10 vuotta, kun taas oli jo edessä muutos, liittyminen EU:in, joka ymmärrettävästi pelotti.

Ihmisten toiveet EU:n suhteen ovat Calite-Dulevskan käsityksen mukaan hyvin vaatimattomia. Ne liittyvät esimerkiksi säädellympään markkinatalouteen ja helpompaan matkustamiseen

- Täällä ihmiset ovat joutuneet niin monta kertaa pettymään odotuksissaan, ettei enää uskalleta toivoa oikein mitään.

KALLE KIRSTILÄ

TS/Katri Hämäläinen<br />Lauku Avize -lehden toimittaja Aija Calite-Dulevska näkee EU-Latvian tulevaisuuden poliitikkoja ja virkamiehiä kriittisemmin. Tuloerot eivät ole olleet näin suuret 500 vuoteen, hän väittää.
TS/Katri Hämäläinen
Lauku Avize -lehden toimittaja Aija Calite-Dulevska näkee EU-Latvian tulevaisuuden poliitikkoja ja virkamiehiä kriittisemmin. Tuloerot eivät ole olleet näin suuret 500 vuoteen, hän väittää.
TS/Katri Hämäläinen<br />Latvian entinen Suomen suurlähettiläs, kirjailija Anna Zigure on luottavainen maansa tulevaisuuden suhteen vaikka hän tietää, ettei sopeutuminen EU:hun tule olemaan kivutonta.
TS/Katri Hämäläinen
Latvian entinen Suomen suurlähettiläs, kirjailija Anna Zigure on luottavainen maansa tulevaisuuden suhteen vaikka hän tietää, ettei sopeutuminen EU:hun tule olemaan kivutonta.
TS/Katri Hämäläinen<br />Integraatio- ja vähemmistöministeri Nils Muiznieksin muistuttaa, että Latvian suuri haaste on, miten saada maan 500 000 ilman kansalaisuutta olevaa asukasta mukaan yhteiskuntaelämään.
TS/Katri Hämäläinen
Integraatio- ja vähemmistöministeri Nils Muiznieksin muistuttaa, että Latvian suuri haaste on, miten saada maan 500 000 ilman kansalaisuutta olevaa asukasta mukaan yhteiskuntaelämään.
TS/Katri Hämäläinen<br />Suomalaisen Olvin omistamassa panimossa, Cesis Aluksessa on 125 työntekijää. Latvialaisen teollisuustyöntekijän nettokeskipalkka vastasi vuonna 2003 noin 190 euroa. Tutkimusten mukaan suurin muuttohalukkuus EU-Latviassa on työväestön sijaan opiskelijoiden keskuudessa..
TS/Katri Hämäläinen
Suomalaisen Olvin omistamassa panimossa, Cesis Aluksessa on 125 työntekijää. Latvialaisen teollisuustyöntekijän nettokeskipalkka vastasi vuonna 2003 noin 190 euroa. Tutkimusten mukaan suurin muuttohalukkuus EU-Latviassa on työväestön sijaan opiskelijoiden keskuudessa..