Extra

Miksi sepelkyyhkyt
rakentavat uuden pesän?

TS/Jyrki Matikainen<br />Sepelkyyhkyn tunnistaa helposti valkoisesta niskansivusta.
TS/Jyrki Matikainen
Sepelkyyhkyn tunnistaa helposti valkoisesta niskansivusta.

Sepelkyyhkypariskunta on pesinyt pihassamme jo kolmen vuoden ajan. Pesä on rakennettu poikkeuksetta samaan kookkaaseen tuomeen. Vaikka vanhoja pesänpohjia on jäljellä useita, eivät ne kelpaa, vaan linnut rakentavat aina uuden. Pesäaineksiksi sopivat oksanpätkätkin tuodaan välillä hyvin kaukaa eivätkä pihan oksat niille aina kelpaa. Miksi sepelkyyhkyt rakentavat uuden pesän joka kerta, ja mikseivät vanhat pesäainekset kelpaa rakennusmateriaaliksi? Onko pihan sepelkyyhkypariskunta aina sama vai vaihtuuko pari välillä?

Kevään odotetuimmat vieraat

Sepelkyyhkyn pesä on yleensä hyvin hatara rakennelma ja loppuvaiheessa usein vielä poikasten, joita on tavallisesti kaksi, ulosteiden pahoin tahrima. Tuomeen rakennetun pesän pohja ei todennäköisesti kestäisi toista pesintää. Mikäli pesänpohja on vankka, voivat sepelkyyhkyt rakentaa uuden pesän vanhan pesäpohjan päälle.

Lintujen pesiin kertyy pesäloisia, joita ei uudessa pesässä ole. Sama koskee vanhoja pesäaineksia, sillä niiden mukana uuteen pesään saattaa tulla loisia. Ilman lintujen merkitsemistä renkain ei niitä voi tunnistaa. Todennäköisesti samaan paikkaan pesivä pariskunta on kuitenkin sama.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vanhimmat Suomessa rengastetut sepelkyyhkyt ovat eläneet 11-vuotiaiksi, joten tuttu sepelkyyhkypari saattaa viettää vielä monta kesää pihassanne.

Kaupunkisepelkyyhkystä on tulossa suomalaisten uusi lemmikkilintu. Kookkaat, kauniinväriset ja useimmiten vielä hyvin kesyt linnut eivät jää huomaamatta kiireiseltäkään omakotiasujalta.

Sepelkyyhkyn kaupungistuminen on Suomessa uusi ilmiö, ja ensimmäiset sepelkyyhkyt pesivät Turun esikaupunkialueella vasta 1990-luvun alkupuolella. Tällä hetkellä laji on nopeimmin runsastuva kaupunkilintumme ja Turussa lintuja pesii jo keskusta-alueella.

Sepelkyyhkyyn kohdistuu talvehtimisalueilla sekä muuttoreitin varrella kova metsästyspaine, mutta ilmeisesti kaupunkiympäristössä pesivät sepelkyyhkyt myös talvehtivat taajamissa ja välttävät siten ainakin osittain pataan päätymisen. Kaupunkikannan nopea kasvu viittaa myös siihen, että sepelkyyhkyn lisääntyminen onnistuu taajamissa hyvin, vaikka täälläkin suurin osa pesinnöistä näyttää epäonnistuvan jo munavaiheessa.

Sepelkyyhkyn munat maistuvat muun muassa varislinnuille ja oraville, mutta kaupunkialueella yleensä poikasvaiheeseen päässeet linnut selviytyvät lentokykyisiksi. Sepelkyyhkyt hyötyvät myös lisääntyneestä lintujen kesäaikaisesta ruokinnasta.

Mikä otus osui talon peltikattoon?

Nauttiessani pihalla lämpimästä kevätillasta talomme peltikattoon kopsahti ilmeisen kovaa lentänyt otus, joka törmäyksen jälkeen kieri räystään yli jalkojeni juureen. Poimin otuksen käteen ja tarkastelin pihavalossa sitä tarkemmin. Otus oli kookas, 2-3 -senttinen, tumma ja hieman litteä kovakuoriainen ilman mitään erityisiä värituntomerkkejä. Laitoin tarkastelun jälkeen sen maahan, jossa se liikkui vaivalloisen tuntuisesti. Mikähän otus mahtoi olla kyseessä ja mihin se oli matkalla?

Masa, Turku

Kuvauksen ja ajankohdan perusteella kattoon törmännyt otus on ollut joku sukeltajalaji. Sukeltajat (heimo Dytiscidae) ovat vesielämään sopeutuneita kovakuoriaisia, jotka aikuisina ovat hyviä lentäjiä.

Suomessa sukeltajalajeja on noin 130, ja suurimmat niistä ovat neljän sentin pituisia. Useimmat sukeltajalajit ovat tummia ja litteitä ja niillä on pitkät airomaiset takajalat. Kaikki sukeltajat ovat petoja, ja suurimmat lajit saattavat syödä jopa pieniä kaloja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sukeltajat lentävät hämärissä ja yöllä ilmeisesti välttääkseen lintujen saalistuksen. Ne voivat lentää pitkiäkin matkoja uusia lampareita etsiessään. Tumma peltikatto saattaa näyttää ilmasta katsottuna tyyneltä vedenkalvolta, ja sukeltajat törmäävät kattoon vedenpinnan sijaan.

Sadevesitynnyreistä saattaa löytää muitakin vesihyönteisiä, ja niistäkin osa lienee päätynyt sinne virhearvioinnin tuloksena.