Extra

Sanovat sitä kirjailijaksi

TS/Natalia Kopkina<br />Pekka Heinonen (oik.) tenttasi, Arno Kotro kertoi ja yleisö eli mukana Puolalanmäen koulun taidepäivän kirjailijavierailuissa.
TS/Natalia Kopkina
Pekka Heinonen (oik.) tenttasi, Arno Kotro kertoi ja yleisö eli mukana Puolalanmäen koulun taidepäivän kirjailijavierailuissa.

Pari vuosikymmentä sitten Arno Kotro luki iltaisin kielioppia tavoitteenaan kiistellä siitä koulussa äidinkielenopettajan kanssa. Viime keskiviikkona sama mies istui hyväntuulisena Puolalanmäen koulun juhlasalissa jokavuotisen taidepäivän vieraana. Koulun oppilaat Usva Friman ja Pekka Heinonen johtivat keskustelua Kotron nuoruusvuosien kautta tähän päivään.

Kotro on viime vuosina vakiinnuttanut asemansa merkittävänä suomalaisena kirjailijana. Viime vuonna häneltä ilmestyi runokirja Sanovat sitä rakkaudeksi ja tänä vuonna yhteistyössä Jaakko Lyytisen kanssa julkaistiin Hengaajan käsikirja.

Nuorissa markkinarako runoudelle

Kotro innostui haastattelijoiden kysymyksistä ja väritti tilaisuutta kertomalla tarinoita elämänsä varrelta. Omia runojaan hän ei kuitenkaan suostunut lukemaan.

- Tulee ärsyttävä omahyväisyyden tunne, kun lukee omaa tekstiään, Kotro perusteli.

Kuulijoihin hän kuitenkin tuntui tekevän vaikutuksen syvällisellä pohdinnallaan ja saikin paikalla olleet kiinnostumaan teoksistaan. Lukiolaiset Jane Vuorinen , 17, ja Laura-Kaisa Leinonen , 17, innostuivat vierailun johdosta tutustumaan Kotron tuotantoon paremminkin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Runot eivät ole kovin suosittuja nuorten keskuudessa, mutta meissä on selkeä markkinarako, Jane totesi.

Molemmat tytöt pitivät tilaisuutta merkittävänä ja mielenkiintoisena lisänä taidepäivän antiin. Taidepäivä on Puolalanmäen koulussa jokavuotinen perinne. Sen ohjelmaan kuuluu kirjailijavierailun lisäksi oppilaskonsertteja, elokuvia sekä erilaisia työpajoja. Edellisten vuosien kirjailijavieraita ovat olleet muun muassa Leena Lander ja Heli Laaksonen. Teemapäivään osallistuvat sekä yläasteen että lukion oppilaat.

Itsensä etsimistä ja hapuilua

Kotro kertoi puolalanmäkeläisille ihailleensa lapsena roskakuskin ammattia, sillä suurissa autoissa ja niiden monimutkaisissa laitteissa oli loistokkuutta. Myös toimittajan ja äidinkielenopettajan työt kiinnostivat nuorta Kotroa. Kirjoittaminen hänellä on ollut aina verissä.

- Tuottoisin aika oli 5-8-vuotiaana, jolloin kirjoitin satukirjoja lapsille ja tietokirjoja aikuisille.

Nyt Kotro kritisoi nykypäivän pakkoa tehdä tulevaisuuden valinnat aikaisin.

- Hirvittää se ajattelutapa, että jo nuorena pitää tietää miksi tulee isona, hän mietti.

Kotro ei itse kiirehtinyt opiskelun suhteen, vaan opiskeli yliopistossa kymmentä eri ainetta päätyen lopulta valitsemaan filosofian ja psykologian pääaineikseen.

- Opiskeluaika oli itsensä etsimistä ja hapuilua. Halusin opiskella ja tulla fiksuksi ja filmaattiseksi, Kotro selitti hymyillen.

Peruskoulussa runoilijan opiskeluinto ei ollut vielä samoissa mitoissa kuin yliopistoaikoina.

- Keskiarvoni olivat aina siedettäviä, mutta muuten yläaste oli hankalaa aikaa.

Nykyään Kotro opettaa filosofiaa ja psykologiaa Herttoniemen lukiossa Helsingissä. Hän nauttii opettajan työstä.

- Opettaminen on kivaa. Saa puhua asioista, joista on itse kiinnostunut ja joku vielä maksaa palkkaa!

Sofia Iljin Sini Kuokkanen

TS/Natalia Kopkina<br />Haaveena roskakuski, tuloksena opettaja ja kirjailija. Kotro kertoi oppilaille myös lapsuudestaan.
TS/Natalia Kopkina
Haaveena roskakuski, tuloksena opettaja ja kirjailija. Kotro kertoi oppilaille myös lapsuudestaan.