Extra

Hunaja maustaa
mehiläishoitajan
kokkaukset

TS/Jari Laurikko<br />Vedestä, hunajasta ja sitruunasta syntyy raikas janojuoma.
TS/Jari Laurikko
Vedestä, hunajasta ja sitruunasta syntyy raikas janojuoma.

Hunajamarinoidut possunkyljykset muhivat uunissa, niin tekevät myös runsaalla hunajalla höystetyt juurekset. Pöydällä lepää jäähtymään nostettu kaneli-hunajakakku. Liedellä pannussa ritisee sen sijaan vasta öljy, joka joutuu odottamaan hunajaisen wokkirisoton aineksia, kunnes Satu Nurmi on saanut hunajajuoman valmistumaan.

- Resepteissä saattaa lukea, että juoksevaa hunajaa, jolloin ihmisillä menee sormi suuhun, kun itsellä onkin kiinteää hunajaa. Mutta hunaja liukenee tosi helposti nesteeseen, ja sitä voi halutessaan nopeuttaa laittamalla hunajan hetkeksi mikroon, Nurmi selittää, kun lusikoi kiinteähköä hunajaa vesikannuun.

Hunaja on paimiolaisen Nurmen perheen keittiössä lähes jokapäiväistä tavaraa, sillä Satu Nurmi on innokas mehiläistenhoitaja. Tällä hetkellä Nurmella on kymmenen mehiläisyhteiskuntaa, joista neljä omalla kotipihalla. Normaalisti yksi pesä tuottaa hunajaa 35-40 kiloa vuodessa, mutta viime kesä oli hyvä hunajavuosi, joten satoa kertyi yli 50 kiloa pesää kohden. Siitä on Nurmillakin riittänyt maustetta ruokiin ja leivonnaisiin pitkin talvea - suurimman osan Satu Nurmi kuitenkin myy joko suoramyyntinä tai erilaisilla markkinoilla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Kyllä minä tapaan lisätä hunajaa pienen tilkan vähän kaikkeen. Mies tosin välillä huomauttaa, ettei tässä hunaja maistu. Mutta tuskin kukaan haluaa, että kaikki maistuisi hunajalta, idea on ennemminkin se, että hunaja tuo esiin ruuan omat maut.

- Ja lisäplussaa on sekin, että hunajalla on kosteutta sitova ominaisuus eli se edesauttaa esimerkiksi leivonnaisten pysymistä tuoreena, samoin se auttaa leivän kohottamisessa, Nurmi tietää.

Mansikat vaihtuivat kukkasiin

Suomalaiset käyttävät hunajaa keskimäärin puoli kiloa vuodessa henkeä kohden. Se on huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

- Edelleenkään ei osata käyttää hunajaa oikeastaan muualla kuin teessä. Ehkä kotimainen hunaja koetaan myös kalliiksi, Nurmi miettii.

Öljy wokkipannussa risahtaa, kun joukkoon heitetään lionneet suppilovahverot. Ne on noukittu Paimion metsistä viime syksynä. Perässä pannulle seuraavat kukka- ja parsakaali sekä vihreät pavut taas ovat oman puutarhan satoa.

Niitä tilalla kasvatetaan kuitenkin vain kotitarpeiksi, kesäkukkia Nurmi kasvattaa myyntiin. Vielä vuosi sitten päätuote olivat mansikat.

- Tuli olo, että jotain muutosta pitää keksiä. Olen kuitenkin niin sitoutunut tähän puutarhatouhuun, ettei alanvaihtoa voinut ajatella, joten piti vaihtaa viljeltävää, Satu Nurmi nauraa.

Nyt mansikkarivistöjen tilalla kasvaa orvokkeja, petunioita, samettikukkia ja astereita. Mutta mansikoita riittää sentään vielä syötäväksi, myös hunajaisen aterian jälkiruokaan.

Miia Keski-Petäjä

TS/Jari Laurikko<br />Yksi Nurmen perheen tyttäristä on kasvissyöjä, joten Satu Nurmi kokkaa aina tarjolle myös kasvisvaihtoehdon. Hunaja maustaa mukavasti risottoa.
TS/Jari Laurikko
Yksi Nurmen perheen tyttäristä on kasvissyöjä, joten Satu Nurmi kokkaa aina tarjolle myös kasvisvaihtoehdon. Hunaja maustaa mukavasti risottoa.
TS/Jari Laurikko<br />Jokaisessa lautasen ruokalajissa on hunajaa, mutta joissakin sitä on vain hiukan lähinnä korostamassa ruuan omia aromeita, joissakin runsaammalla kädellä annosteltuna selkeänä makuna.
TS/Jari Laurikko
Jokaisessa lautasen ruokalajissa on hunajaa, mutta joissakin sitä on vain hiukan lähinnä korostamassa ruuan omia aromeita, joissakin runsaammalla kädellä annosteltuna selkeänä makuna.
TS/Jari Laurikko<br />Heti ruuan jälkeen nautittavaksi sopii raikas melonisalaatti, kahvin kanssa maistuu kaneli-hunajakakku.
TS/Jari Laurikko
Heti ruuan jälkeen nautittavaksi sopii raikas melonisalaatti, kahvin kanssa maistuu kaneli-hunajakakku.