Ympäristö

Saaristomeren vedenlaatua parannetaan kipsikäsittelyllä

Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus (Syke) käynnistävät syksyllä pilottihankkeen, jossa Savijoen alueen peltoja käsitellään kipsillä. Kipsauksen avulla halutaan parantaa Saaristomeren vedenlaatua.

Kipsi eli kalsiumsulfaatti parantaa maan kykyä sitoa fosforia, jolloin fosforin pääsy vesistöihin vähenee. Tämä vähentää vesistöjen rehevöitymistä.

Kipsimassa on jauhemaista ja sitä levitetään pilotin aikana pelloille yhtenä syksynä. Arvioiden mukaan käsittelyä ei tarvitse uusia noin viiteen vuoteen.

Kipsiä levitetään 1550 peltohehtaarille yhteensä 6,2 miljoonaa kiloa.

Pilotissa on mukana 55 viljelijää Savijoen alueelta. Kipsiä levitetään 6,2 miljoonaa kiloa kaikkiaan 1 550 peltohehtaarille.

Syken erikoistutkija Petri Ekholmkertoo Savijoen valikoituneen testialueeksi monien muiden joukosta.

Savijoen ylähaaran valuma-alueella on toiminut 60-luvulta saakka ympäristöhallinnon mittauspiste, jolla on mitattu maatalouden ympäristöä kuormittavia vaikutuksia. Maaperä on havainnoimiseen soveltuvaa savea, mutta ei kuitenkaan niin kutsuttua hapanta sulfaattimaata.

– Sopivaa aluetta etsittiin pitkään. Savijoki tarjoaa hyvät puitteet vertailuun kipsaamattoman ja kipsatun valuma-alueen välillä, Ekholm selventää.

Tärkeimpänä tekijänä Ekholm mainitsee kuitenkin sen, että alueen viljelijät ottivat SAVE-nimellä kulkevan hankkeen vastaan myönteisin mielin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Ilman viljelijöitä pilotti olisi mahdotonta toteuttaa, Ekholm sanoo.

"Minähän olen tämmöinen vähän vihertävä viljelijä."

Liedossa Paappalan tilaa pitävä Timo Laaksonenkiinnostui kokeilusta heti siitä kuultuaan. Tilalla tuotetaan viljaa, ja tuotannossa otetaan huomioon ekologisuus sekä luonnon hyvinvointi.

– Minähän olen tämmöinen vähän vihertävä viljelijä. On tärkeää että luonto ja meri pysyvät puhtaina, Laaksonen toteaa.

Kipsikäsittelystä on saatu hyviä tuloksia aiemmin Vantaalla Lepsämänjoen valuma-alueella vuosina 2008–2013.

–Siellä lätäköt kirkastuivat suorastaan silmissä, Syken Ekholm kertoo.

– Maataloudesta sanotaan aina, että se saastuttaa kauheasti. Itse yritän tehdä kaikkeni, että voitaisiin tuloksilla osoittaa, ettei niin tarvitse olla. Silloin maataloustuotannon imagokin paranisi, viljelijä Laaksonen toteaa.

Kipsaus ehkäisee rehevöitymistä

  • Kipsi eli kalsiumsulfaatti liukenee maahan ja parantaa maan mururakennetta. Fosfori sitoutuu maahiukkasiin ja on niin ollen kasvien käytettävissä.
  • Fosfori ei huuhtoudu vesistöihin, joten rehevöityminen vähenee.
  • Kipsiä voi käyttää vain meriin laskevilla valuma-alueilla, koska merivedessä on luontaisesti korkea sulfaattipitoisuus.