Suomen suurimmat luonnonvaraiset tervalepät kasvavat etelärannikolla. Mutta missä piilee suurin?
Turun Ruissalon lehtometsän siimeksestä kaikuu ilmoille tiheä naputussarja. Lyhyt rummutus kuuluu pikkutikalle, joka on erityisesti tervaleppiin mieltynyt lintulaji.
Rummutus antaa ennakkoaavistusta isosta tervalepästä, jota olemme tulleet katsomaan Ruissaloon.
Villa Ekarsin yksityishuvilan rannalla kasvaa komea tervaleppäköriläs. Puu tönöttää arvopaikalla keskellä rantanurmea, yksin omassa tervaleppäylhäisyydessään.
Se on yksi monista tervalepistä, jotka tänä vuonna ilmoitetaan kilpailuun saariston suurimman tervalepän tittelistä.
Saariston suurin tervaleppä -kilpailun takana on Arkipelagia-seura, joka etsi viime vuonna .
Kilpailun ylituomariksi lupautunut turkulainen dendrologi Robert Rainioja Arkipelagia-seuran Jouko Lehtonenmittasivat Ruissalon tervalepän ympärysmitan rinnankorkeudelta.
Tulos on 263 senttiä. Lehtonen arvenee, että sillä saattaa päästä kisan kärkikymmenikköön.
Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksen tietojen mukaan Ruotsissa on mitattu yksirunkoinen tervaleppä, joka on ollut ympärysmitaltaan 528 cm.
Suomessa tervalepiltä odotetaan kuitenkin paljon pienempiä mittoja.
Rainio selailee Dendrologian Seuran taannoin julkaisemaa kirjaa Vihreät jättiläiset, Suomen paksuimmat puut.
Kirjan mukaan Suomen paksuin yksirunkoinen tervaleppä - joka muuten sijaitsee Kiteen Puhoksessa - on ympärysmitaltaan 325 senttiä.
– Ongelma on, mitä lasketaan mukaan ja mitä ei. Kirjan mukaan kaikkein suurin tervaleppä olisi ympärysmitaltaan 668 senttiä, mutta se on mitattu vain 50 sentin korkeudesta ja se on monihaarainen.
– Tähän kisaan minä en ainakaan sitä hyväksyisi, Rainio toteaa.
Nyt siis kannattaa pitää silmät auki ja tiirata, näkyykö saaristossa suuria tervaleppiä.
Kisa-alue ylettyy koko Saaristomeren alueelle ja hieman laveammallekin. Tarkka haarukka on Hangon kärjestä Rihtniemen kärkeen eli siis Uudenkaupungin saaristoon. Myös Ahvenanmaan saaristoalueiden suuret tervalepät lasketaan mukaan.
Saaristosta löytyvä suuri tervaleppä kannattaa ilmiantaa Saaristomeren luonnon ja kulttuurin ystävien yhdistys Arkipelagialle sähköpostilla osoitteeseen arkipelagia@gmail.com.
Viestiin tulee kirjoittaa puun kasvupaikka, ympärysmitta rinnan korkeudelta (noin 130 sentin korkeus) ja liittää mukaan mahdollisesti myös valokuva puusta.
Kisassa on kolme sarjaa: saariston suurin tervaleppä, Saaristomeren kansallispuiston suurin tervaleppä sekä jokaisen saaren suurin tervaleppä.
Kisa jatkuu syyskuun loppuun saakka.
Tahmealehtinen tervaleppä
- Tervaleppä (Alnus glutinosa) kasvaa yleisesti noin 15-metriseksi. Suotuisilla paikoilla se voi yltää lähes 30 metrin korkeuteen.
- Yleisin maan eteläosien kosteilla paikoilla. Pohjoiseen mentäessä harvinaistuu, ja on jo lähes harvinaisuus Oulun korkeudella.
- Vaatii maaperältä runsasta kosteutta, joten kasvaa ravinteikkaissa lehdoissa, saaristossa, jokien ja purojen varsilla sekä järvien rannoilla.
- Elinikä noin 100–120 vuotta, jopa 150 vuotta.
- Hyvä tuntomerkki ovat vastapuikeat, tylppäkärkiset, hieman kiiltävät ja tummanvihreät lehdet.
- Lehti tuntuu sormiin tahmealta. Siitä puu lienee saanut nimensäkin.
- Lehdet eivät muuta väriä syksyllä, vaan putoavat maahan vihreinä.
- Tervalepästä valmistetaan muun muassa saunan lauteita, huonekaluja, seinäpaneeleita ja savustuspuruja.
- Tervalepän emikukinto näyttää pikkuiselta kävyltä. Sen sijaan hedekukinto on pitkähkö norkko.
