Reseptit

"Ranskanleipä on ihan viime vuosituhannelta" – nyt leivässä arvostetaan terveellisyyttä

Marttiina Sairanen
Arja Elina Laine löysi leipomisen ilon lapsuudenkodissaan Koskella. Laine vierailee usein kotimaisemissaan kaurapeltojen keskellä, koska hänen äitinsä ja veljensä perheineen asuvat yhä tilalla.
Arja Elina Laine löysi leipomisen ilon lapsuudenkodissaan Koskella. Laine vierailee usein kotimaisemissaan kaurapeltojen keskellä, koska hänen äitinsä ja veljensä perheineen asuvat yhä tilalla.

Moni löysi leipomisen ilon viime keväänä, kun korona sai kansan pysymään tavallista enemmän kotona. Kotitalousopettaja ja ruokaviestinnän ammattilainen Arja Elina Laine on leiponut pienestä pitäen.

Va...

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kokeile TS digiä
1kk eurolla.
Tilaus päättyy automaattisesti.

Tutustu 1 kk 1 €
Olen jo tilaaja
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sivustaseuraaja
Rieska ja rieska
” Laine muistuttaa, että monia rieskoja on myös helppo ja nopea valmistaa.”

Rieskoja meillä on ainakin yhtä monta mallia kuin on pääilmansuuntia. Jotkut ovat paksuhkoja, melkein hiivaleivän näköisiä, toiset isoja ja ohuita - nämä näköjään pieniä.
Minulle rieska on iso ja ohut ja mieluiten ohrasta. Ja lähin kauppa josta niitä saa, on Tampereella. Valitettavasti. Leivottu Tervolassa.

Kuitenkin kaikkein parhaiten maistuisi ruislestyleipä, mutta kun en osaa sitä leipoa, mummu vei reseptin hautaan, eikä ole juurtakaan. Joskus Puolasta sain lähes samanmakuista leipää, mutta siellä tulee harvemmin käytyä ja eiköhän hekin ole siirtyneet teolliseen tuotantoon.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Rieska ja rieska
Tämä on murrekysymys. Alueittain Suomessa voidaan rieskaksi tosiaan nimittää myös seka- tai hiivaleipää, jota täällä päin kai vanhastaan on sanottu kakoksi. Sitten kuviota vielä sekoittaa rievä, hämäläinen sana suunnilleen samasta asiasta.

Sana rieska kuulema tarkoittaa alun perin tuoretta. Vanhoissa romaaneissa olen tavannut sanan rieskamaito - erotukseksi tavallisemmasta piimästä. Läntisellä kulttuurialueella ominaista ammoin oli leipoa suururakalla pari kertaa vuodessa ja syödä kuivaa (ruis)leipää suurimman osan vuotta. Rieska siis merkitsi tuoretta vaaleaa leipää.

Sanan nykymerkitys tulee käsittääkseni Pohjois-Suomesta, jossa tuore leipä oli ennen vanhaan (varmaan aika kauan sitten) usein ohutta levyleipää. Pohjoisessa vehnä ei kasva, pohjoisimpana ei ruiskaan. Viljana oli varsinkin ohra, josta nostatettavan leivän leipominen on ollut vaikeaa.

Kun tultiin kohti nykypäivää, länsikulttuurin alueellakin alettiin leipoa ja syödä enemmän tuoretta leipää, ja leipäsanastokin monipuolistui. Rieska-sanan merkitys siirtyi laajasti Länsi-Suomessa tarkoittamaan ohutta lättyleipää, jonka malli tulee pohjoisesta. Jossain vielä jäänteenä seka- ja hiivaleipääkin kutsutaan rieskaksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.