Ilmastonmuutos vaikeuttaa kahvin viljelyä - ja nostaa hintoja

 Kuvituskuva: Jaakko Elenius.
Kuvituskuva: Jaakko Elenius.

TURUN SANOMAT

Tällä viikolla vietetään Reilun kaupan viikkoa. Tänä vuonna halutaan kiinnittää huomiota siihen, että ilmastonmuutos saattaa tehdä kahvista tulevaisuudessa luksustuotteen.

Suomalaisten suosikkijuomaa, kahvia, ei voi enää kauan pitää itsestäänselvyytenä. Paitsi että kahvinviljely on raskasta työtä, josta saa niin huonon korvauksen, etteivät kahvinviljelijöiden lapset halua jatkaa vanhempiensa ammatissa, ilmastonmuutos vaikeuttaa työtä entisestään. Lämpenevä ilma tuntuu kahvisatojen määrissä ja laadussa jo nyt, mutta ennusteet seuraaville vuosikymmenille povaavat kahvinviljelijöille entistä karumpia aikoja – ja kuluttajille entistä korkeampia hintoja, kerrotaan Reilu kauppa ry:n tiedotteessa.

 Kuvituskuva: Jaakko Elenius.
Kuvituskuva: Jaakko Elenius.

75 % maailman kahvista on arabica-pavuista valmistettua. Arabica-kahvipensaat ovat erityisen herkkiä lämpötilanvaihtelulle. Esimerkiksi Itä-Afrikassa arabican viljely on jo nyt vähentynyt merkittävästi.

- Myös Latinalaisessa Amerikassa monet kahvinviljelijät ovat jo siirtyneet muiden kasvien viljelemiseen, koska kahvinviljely ei ole heille enää kannattavaa, kertoo Xiomara J. Paredes, joka työskentelee Latinalaisen Amerikan Reilun kaupan tuottajien verkoston toiminnanjohtajana.

Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa kahvinviljelyä lukuisin tavoin. Lämpimämpi ilma saa kahvimarjat kypsymään entistä nopeammin, joten kahvin laatu kärsii.

Sato voi jäädä vähäiseksi, jos ilma on lämmin ja sademäärä vähäinen juuri kahvipensaiden kukinta-aikaan tai marjojen kypsymisaikaan. Entistä lämpimämpi ilmasto edistää kasveja tuhoavien hyönteisten lisääntymistä ja kasvitautien leviämistä. Kahvipensaita tuhoava sienitauti kahviruoste leviää erityisesti ilmankosteuden lisääntyessä.

- Varsinkin Keski-Amerikassa Reilun kaupan kahviosuuskunnissa tehdään jo aktiivisesti työtä sen eteen, ettei ilmastonmuutos veisi viljelijöiltä elinkeinoa. Vanhoja kahvipensaita on korvattu uusilla ja lajikkeissa on siirrytty vastustuskykyisempiin. Lisäksi viljelijöille on järjestetty koulutusta, kertoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen.

Maailman 25 miljoonasta kahvin pienviljelijästä 730 000 on mukana Reilussa kaupassa. He saavat myymästään kahvista vähintään Reilun kaupan takuuhintaa, mutta jos kahvin maailmanmarkkinahinta on korkeampi, heille maksetaan sitä. Takuuhinta on minimihinta.

Sen lisäksi viljelijäyhteisöille maksetaan Reilun kaupan lisää, jonka käytöstä he päättävät itse. Lisäksi Reilun kaupan viljelijöille järjestetään koulutust ja he sitoutuvat noudattamaan Reilun kaupan sääntöjä, joihin kuuluu mm. tiukat ympäristökriteerit ja lapsityövoiman hyväksikäytön kielto.

19.-25. lokakuuta vietettävällä Reilun kaupan viikolla juodaan tänäkin vuonna satoja tuhansia kupillisia Reilun kaupan kahvia. Lukuisat työpaikat, kahvilat, ravintolat, hotellit, seurakunnat, harrastusryhmät ja kaveriporukat järjestävät Reiluja kahvitaukojaja osallistuvat samalla Reilu kauppa ry:n kahvitaukokilpailuun.

Reilu kahvitauko tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että joku kahvitteluporukka juo Reilun kaupan kahvia, ilmoittaa juomiensa kupillisten määrän Reilun kaupan kahvikuppilaskuriin ( reilukahvitauko.fi) ja Reilu kauppa ry laskee, kuinka monta kahvin pienviljelijää suomalaiset työllistävät juomillaan kupillisilla.

Viime vuonna Reiluilla kahvitauoilla juotiin yhteensä 215 812 kupillista Reilun kaupan kahvia ja työllistettiin 150 kahvinviljelijäperhettä viikoksi.