Opiskelijaravintolan ruokajäte muuttuu lähiruoan kasvualustaksi

MIKKO ERVASTI

Turun opiskelijaravintoloiden ruokahävikki halutaan paremmin kuriin. Vähemmän jätettä, enemmän kiertoaeli VäKi-pilotissa kokeillaan vähentää ruokahävikkiä ja kierrättää siinä olevat ravinteet kaupunkiviljelyssä.

Saaristomeren tilan parantamiseen tähtäävää pilottia tehdään Turun yliopiston Brahea-keskuksen, Unican ja Biolanin yhteistyönä Macciavellin opiskelijaravintolassa Turussa.

– Hankkeen tavoitteena on löytää kiertotaloutta hyödyntävä, monistettava ja ennaltaehkäisevä toimintatapa koko ruokaketjun ruokahävikin vähentämiseksi ja toisaalta kierrättää ravinteet mahdollisimman lähellä niiden syntysijaa, Turun yliopiston Brahea-keskuksen projektipäällikkö Leena Erälinnakertoo.

Opiskelijaravintolan ruoanvalmistuksessa ja lautashävikkinä syntyvää ruokajätettä kompostoidaan kehitteillä olevan uuden laitoskompostorin avulla. Paikka on jo katsottuna Macciavellin vierestä.

– Ravinteet tulee hyödyntää mahdollisimman kustannustehokkaasti. Nyt kokeillaan ensi kertaa Suomessa ammattikeittiöissä syntyvän ruokahävikin suurtalouskompostointia uudella kompostorilla, Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontellkertoo.

Suurtalouskompostoria on jo testattu Biolanin tehtaalla Eurassa.

– Muun muassa patenttiasioista johtuen se saadaan käyttöön todennäköisesti ensi syksynä, Fontell arvelee.

Kompostoinnin tuloksena syntyvää ravinteikasta kompostimultaa hyödynnetään kaupunkiviljelyssä Turun kaupungilta vuokratulla viljelypalstalla. Viljelyä varten perustetaan yhteistyössä opiskelijoiden kanssa kaupunkiviljelyosuuskunta.

– Opiskelijat ovat todella innoissaan tästä mahdollisuudesta, Emilia VäänänenTurun yliopiston oppilaskunnan Ympäristösiivestä sanoo.

Macciavellin ruokahävikki on noin 300 kiloa viikossa. Projektin avulla hävikistä halutaan vähentää ainakin kolmannes.

– Biojätteen syntymistä vähennetään muun muassa koulutuksen, raaka-ainevalintojen ja viestinnän keinoin. Tiedottamisen avulla lisätään tietoisuutta, vuoropuhelua ja osaamista ruokahävikin ympäristö- ja vesistövaikutusten suhteen, VäKi-pilotin asiantuntija Johanna Mattilakertoo.

Myös hankkeeseen osallistuvat ammattikeittiöt voivat hyödyntää viljelystä saatavia kasviksia ja vihanneksia, jolloin se voidaan nähdä jo osana omavarais- ja kiertotaloutta.

– Kierrätysravinteisiin perustuva kaupunkiviljely ja itse viljellyt kasvikset ja vihannekset vähentävät osallistujien ruokakuluja, mutta toisaalta itse viljely lisää toivottavasti myös ruoan arvostusta niin, ettei sitä heitetä turhaan hukkaan. Lisäksi lähellä tuotettuihin ja kulutettuihin kierrätysravinteisiin perustuva luonnonmukainen viljely on vesistöystävällisempi vaihtoehto, Erälinna muistuttaa.