1800-luvun olut pian valmis nautittavaksi

TURUN SANOMAT

Kohta saadaan Suomen kansainvälisillä laivareiteillä maistaa jotain, millä viimeksi sammutettiin janoa lähes kaksi sataa vuotta sitten. Koskaan aikaisemmin ei maailmassa ole onnistuttu valmistamaan olutta, jonka alkuperä on aidosti pystytty jäljittämään 1800-luvulle.

Nelisen vuotta sitten Ahvenanmaan rannikolta löytyneestä laivahylystä nostettu samppanjalasti kiinnitti maailman huomion hyvin säilyneeseen kuohujuomaan. Samassa laivassa oli myös olutpulloja, joiden sisällön alkuperästä Ahvenanmaalainen Stallhagen-panimo kiinnostui siinä määrin, että päätti jäljittää oluen koostumuksen ja saada siitä mahdollisesti tulevan tuotteen valikoimiinsa.

Valtion tekninen tutkimuslaitos (VTT) sai selville, että olut on belgialaista alkuperää noin vuodelta 1842.

Vajaan 200 vuoden aikana näihin laivan mukana Itämeren pohjaan uponneisiin pulloihin oli päässyt sekoittumaan merivettä, joten alkuperäistä makua ei saatu selville. Belgialainen yliopistopanimo KU Leuven valmisti kuitenkin tutkimuksiin perustuvan koe-erän. Onnistuneen lopputuloksen perusteella päätettiin olutharvinaisuutta tehdä isompi annos, jota pullotetaan parhaillaan KU Leuvenin panimossa viimeisiä tippoja.

Ahvenanmaalaispanimo Stallhagenin toimitusjohtajan Jan Wennströminmukaan yliopistollinen olutpanimo KU Leuven vastasi belgialaisena hyvin alkuperäistä valmistajaa.

– Olut on mitä suurimmassa määrin ”käsin tehty” ja sen valmistukseen vaadittiin muun muassa villihiivaa, joka on yksi tärkeä elementti historiallisen oluen aikaansaamisessa. Olut on tavallista vahvaa belgialaisolutta kevyempää, noin 4,5-prosenttista. Nyt myyntiin tulevaan erään on olutta valmistettu 1 000 litraa.

Ilman ulkopuolista tukea ei huippuharvinaista Stallhagen Historic Beer 1842 -olutta olisi saatu rekonstruoitua. Historiallisen kokonaisuuden saavuttamiseksi tarvittiin myös alkuperäisiä mahdollisimman tarkkaan muistuttavat pullot.

Pullot sai työstettäväkseen ahvenanmaalaisen Jussi Mäkelänkeramiikkapaja Eckerössä. Pullojen valmistamiseen ahvenanmaalaiset saivat alkuun apua suomalaisilta ammattilasinpuhaltajilta.

Historiallisen belgialaisen olutpullon muoto on sen verran normaalikaljapullosta poikkeava, että työ vaati melkosta harjoittelua. Nyt arvokkaita tummanruskeita lasipulloja on valmistettu viime syksystä saakka kaikkiaan 2 000 kappaletta. Kaikki pullot numeroidaan.

Wennströmin mukaan on jännittävää nähdä, minkälainen menekki reilut 110 euroa maksavalla oluella tulee olemaan. Keräilijät hankkivat varmasti puulaatikkoon pakatun pulloharvinaisuuden, mutta moniko olutta malttaa maistaa, on arvoitus.

– Jo nyt kaikki tutkimus- ja testityö on vaatinut niin suuret kustannukset, ettei myyntiin tuleva historiallinen olut riitä niitä kattamaan. Myöhemmin tullaan päättämään, jatketaanko harvinaisuuden valmistusta.

Oluen varsinaisesta koostumuksesta ei julkisuuteen heru yksityiskohtia, mutta koe-erää maistaneen Wennströmin mukaan se on erittäin hyvää.

– Sen ajan belgialaisoluessa ei käytetty lainkaan humalaa, joten olut on eräällä tavalla ”viinimäinen”. Vaikutelmaa lisää olutpullon kovera pohjarakenne ja samanlainen korkkikiinnitys kuin samppanjapulloissa. Samppanjakorkki pidentää oluen säilyvyyttä lähes 10 vuodella.

Pian nautintavalmista hylkyolutta tulee olemaan saatavissa ainoastaan Viking Linen laivoilla. 2 000 erikoispakatun pullon erä tulee myyntiin kesäkuun puolivälissä.