Kauhukeittiöstä Kaakkois-Aasiaan

HELI NIEMINEN

Julkkiskokki Gordon Ramsayon tunnettu pikemminkin rähjäämisestään kuin kokkaustaidoistaan, kiitos miehen tv-sarjojen Kauhukeittiö( Hell’s Kitchen) ja Kurjat kuppilat( Gordon’s Kitchen Nightmares). Helposti siis unohtuu, että Ramsay todella on keittiömestari, jolla on lukuisia ravintoloita. Niistä kuuluisimmalla, Lontoon Chelseassa toimivalla, Gordon Ramsay-nimisellä ravintolalla on ollut kolme Michelin-tähteä yhtäjaksoisesti vuodesta 2001.

Miehen uusin keittokirja, Gordon Ramsayn parhaat, liittyy hänen uuteen tv-sarjaansa. Kirjassa Ramsay esittelee itselleen mieluisimpia kansainvälisiä keittiöitä. Tarjolla on reseptejä muun muassa Kaakkois-Aasiasta, Italiasta, Marokosta, Espanjasta ja tietysti Briteistä.

Paksussa opuksessa on 190 reseptiä, ja takakanteen on laskeskeltu näyttävä luku: ruokalajeja yhdistelemällä saa peräti 140 000 ateriavaihtoehtoa. Varmastikin, jos haluaa syödä samalla aterialla italialaiset alkupalat, brittiläisen pääruuan ja kaakkoisaasialaisen jälkkärin. Minä en haluaisi.

Ramsayn kirjan erikoisuus on se, että rengasselkäisen kirjan sivut on jaettu poikittain kolmeen osaan. Ylimmässä nipussa ovat alkuruuat, keskellä pääruuat ja alimpana jälkiruuat. Kuva on aina vasemmalla, resepti oikealla.

Periaatteessa idea on hyvä, sillä useinhan samasta keittokirjasta kokkailee ruokia eri sivuilta. Nyt voi valita suosikkinsa kustakin sektorista ja pitää kerralla silti auki vain yhtä aukeamaa. Pisteet siitä. Reseptit ovat useimmiten melko simppeleitä joten kynnys kokeilla niitä on matala. Itse innostuin eniten hedelmäisistä jälkiruuista, joita oli paljon.

Ihan helppokäyttöinen kirja ei lopulta kuitenkaan ole: ensinnäkin teksti on resepti”korteissa” varsin ahtaasti, välillä ne ovat täynnä laidasta laitaan. Reseptin ainekset ovat myös jostain syystä sivun oikealla puolella ja työohjeet vasemmalla, juuri päinvastoin kuin yleensä.

Kirjan yleisilme on jotenkin tasapaksu ja tuo mieleen muinaiset ruokakortit. Kaikki ruuat on kuvattu ateriakokonaisuus kerrallaan ja aina suoraan ylhäältä. Tapa on informatiivinen ja toimii taiton kanssa, mutta kun kaikki kuvat ovat aina saman kokoisia ja tavallaan samanlaisia, mitään vaihtelua ei tule.

Epäselväksi jää myös se, miksi ruuat on ryhmitelty kuten ne on: kesä, talvi ja syksy vuorottelevat iloisen sekaisin resepteissä, samoin eri maiden ruokakulttuurien reseptit.

Gordon Ramsay poseeraa kirjan (paikoin hupaisissa) kuvissa, ja hänelle on laitettu tekijäluettelossa merkintä ”tekstistä”, mitä se sitten tarkoittaakaan – varsinaista tekstiä kirjassa on lähinnä vain alkusivuilla, muu on reseptiikkaa. Ovatko reseptit Ramsayn suunnittelemia, vai onko hän vain valikoinut ne, se ei käy mistään suoraan ilmi.

Muuta tekijäpoppoota on aika lailla, muun muassa projektinjohtaja, luova johtaja, suunnittelija, ruokien ja tarvikkeiden valokuvauksen valmistelija ja kotitalousvastaava.

Gordon Ramsayn parhaat. Suom: Mika Oksanen. Readme.fi 2012.