Eduskuntavaaleihin on aikaa runsas vuosi, mutta asemiinajovaihe tuleviin taistoihin on jo selvästi alkanut – varsinkin kolmessa suurimmassa puolueessa.
Sdp yrittää kohottaa profiiliaan presidentin valtaoikeuksien puolustamisella ja kalendaarisella budjettikritiikillä. Kokoomus puolestaan esittää veropoliittisia linjauksia, jotka ovat sosiaalidemokraattisempia kuin punamultahallituksen ratkaisut.
Päähallituspuolueet keskusta ja kokoomus yrittävät näyttää ulospäin toistensa kilpailijoilta. Suuria ennustajan lahjoja ei tarvita, jos väittää, että ensi vuonna keskinäinen nokittelu lisääntyy.
Näkyvintä tulevien vaalien pohjustus on ollut keskustassa, jossa ulostulojen tarpeellisuutta korostaa ensi kesän puoluekokous. Kansanedustajat ja puheenjohtajaehdokkaat hakevat suotuisia lähtöasetelmia kumpaankin koitokseen.
Keskustan eduskuntaryhmässä on jo pitkään ollut paineita ministerikierrätykseen. Pääministeri Matti Vanhanen ehti jo kerran viheltää pelin poikki ja todeta, ettei tälle vuodelle kierrätystä tule.
Sopiva sauma ministerivaihtoihin saattaa olla ensi vuonna, kun Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Jorma Huuhtanen siirtyy loppuvuodesta eläkkeelle. Seuraajaksi on väläytelty sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälää.
Hyssälä on kiistatta pätevä tehtävään. Tavallista kansalaista askarruttaa vain vanhanaikainen puoluepoliittinen mandaattiajattelu, joissa Kela on läänitetty keskustalle. Etupiirijaossa kokoomus ja Sdp ovat toki saaneet omansa.
Sosiaali- ja terveysministerin paikka on tavoiteltu tehtävä, josta on hyvä ponnistaa seuraaviin vaaleihin, hallitukseen ja puheenjohtajakilpaan. Eduskuntaryhmässä epäilemättä toivotaan suurempaakin kierrätystä, jotta tavoiteltuja vaalivaltteja tulisi jakoon useammalle.
Vanhasella riittää työtä asemansa puolustamisessa. Alkuvuodesta selviää, saako hän haastajia puoluekokoukseen.
Vielä enemmän keskustan puheenjohtajalla – Vanhasella tai jollakin muulla – on työtä pääministerin paikan säilyttämisessä.
Kolmas peräkkäinen kausi Suomen ykköspuolueena olisi melkoinen suoritus, sillä kokoomuksella on kannatusmittauksissa vakaan tuntuinen etumatka eikä Sdp:nkään mahdollisuuksia pidä unohtaa. Vanhasen keskustalla on toistaiseksi tilillään vain torjuntavoittoja.
Sekä kokoomuksessa että keskustassa riittää kannatusta sinivihreälle yhteistyölle. Vallan makuun päässyt keskusta ei kuitenkaan helposti taivu kakkosviulun soittajaksi. Jos niin kävisi, puoluetoimistossa tehtäisiin suursiivous.
Hallituksessa oli alunperin kolme varsinaissuomalaista ministeriä. Jos Hyssälä siirtyy Kelaan, jäljelle jää yksi. Lähtökuoppien kaivamisessa varsinaissuomalaistenkin kannattaa katsoa eteensä.
