Viime viikon huippukokouksessaan EU-maiden hallitusten päämiehet paneutuivat talouspolitiikan tulevaisuuden suunnitteluun. Kriisin vaatimista elvytystoimista jäsenmaat pyrkivät irtautumaan jo vuoden 2011 aikana. Lisäksi EU-johtajat varautuvat keväällä päättämään niin sanotusta 2020-strategiasta, jolla unioni halutaan nostaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja kestävästi kehityksen kärkeen.
Kansalaisten ja kansallisten hallitusten päällimmäisenä murheena on tulevaisuusstrategioiden sijaan nykyisyyden hallinta. Tuoreen eurobarometrin mukaan suurin osa niin suomalaisista kuin muistakin EU-kansalaisista pitää suurimpana ongelmana kotimaansa työttömyyttä, jonka uskotaan yhä pahenevan.
Komission ennusteen mukaan EU:n työttömyysaste nousee ensi vuonna kymmeneen prosenttiin. Suomi pysynee lähellä keskiarvoa, mutta jäsenmaiden erot ovat huikeita. Espanjassa työttömyyden pelätään nousevan 20 prosenttiin. Yli 15 prosentin lukemia ennakoidaan myös Baltian maihin.
EU ja sen jäsenmaat ovat aiheellisesti huolissaan myös kuralla olevista kansantalouksista. Mittavien elvytystoimien takia unionimaiden talouksien alijäämä nousee ensi vuonna 7,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. EU-talouden kulmakiven eli vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan vaje saisi olla korkeintaan kolme prosenttia bkt:sta.
Alijäämissäkään keskiarvot eivät kaikkea kerro. EU:n virallinen kriisitalous on tällä hetkellä Kreikka, jossa valtion velan määrä on nousemassa 300 miljardiin euroon, pian 124 prosenttiin maan bkt:sta. Sopimuksen sallima raja on 60 prosenttia. Talouden alijäämäkin on EU:n ennätyslukemissa – 12,7 prosenttia.
Synkät lukemat tarkoittavat luottokelpoisuuden tuntuvaa heikentymistä. Kreikka maksaa lainoistaan yli kaksi prosenttia korkeampaa korkoa kuin esimerkiksi Saksa.
Uudella sosialistihallituksella on edessään talouden hevoskuuri, joka jättää jälkensä sisä- ja talouspolitiikkaan.
Espanjan ja Irlannin kansantaloudet ovat lähes yhtä huonossa kunnossa. Työttömyyden, terveen taloudenpidon vaatimusten ja sosiaalisten ongelmien kanssa kamppaillaan keskimääräistä enemmän myös Baltian maissa. Tosin Viro aikoo olla eurokunnossa ja ottaa yhteisvaluutan käyttöön jo vuoden 2011 alussa.
EU:n taloushaasteet korostuvat, kun elvytyksen keskellä pitäisi ryhdistäytyä ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun mallioppilaaksi ja tukea miljardien pika-avulla kehittyvien maiden kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista.
Vaikka päivänpolitiikan toimet työttömyyden nujertamiseksi ovat juuri nyt etusijalla EU-maiden päätöksenteossa, tulevan kilpailukyvyn kehittämisen ja säilyttämisen takia elvytyksestä on osattava irtaantua ajoissa. Kilpailukyvyn heikentämiseen, Lissabonin sopimuksen kaltaisiin paperitiikereihin tai jätti-inflaatioon ei saa ajautua edes kansallisen äänikadon pelossa.
