Mielipiteiden kolumnit

Kun punapuun kantoon torppansa laittaa

Kunkin maan strategisia valintoja ohjaavat paitsi maantiede ja maan geopoliittinen ympäristö, myös sen historialliset kokemukset, todetaan tuoreessa Nato-selvityksessä. Selvityksen mukaan se, että Suomi selvisi sodasta joutumatta Neuvostoliiton miehittämäksi, on tärkein suomalaisten korkeata maanpuolustustahtoa selittävä tekijä.

Yllättäen selvityksen kirjoittajat Mats Bergquist, François Heisbourg, René Nyberg ja Teija Tiilikainen eivät kuitenkaan ulota historiallista taustakatsaustaan Neuvostoliiton kesän 1944 suurhyökkäystä pidemmälle.

Näin he jättävät kysymyksen relevanteimman historiallisen vertailukohdan 1930-luvun puolivälistä jatkosodan alkuun kokonaan analyysinsä ulkopuolelle.

Suomella on kokemusta sekä liittoutumattomana että liittoutuneena olemisesta laajan kansainvälisen konfliktin tilanteessa. Talvisodassa taisteltiin yksin, jatkosotaan lähdettiin Hitlerin Saksan liittolaisena. Sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa, jonka syventämistä nyt kovasti ajetaan, yritettiin sitäkin jo 1930- ja 1940-luvuilla rakentaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sotien välisellä kaudella Stalin piti lähes väistämättömänä, että eurooppalaisen konfliktin syttyessä Suomen alueelta hyökättäisiin Neuvostoliiton kimppuun. Moskovassa ei uskottu sotilaallisesti heikkona pidetyn länsinaapurin kykyyn eikä oikein haluunkaan estää tällaista hyökkäystä. Leningradin ja Muurmannin radan kyljessä sijainneen Suomen epävarmuus oli turvallisuusriski, johon suurvallalla ei ollut varaa.

Hitlerin aggressiivinen politiikka yhdessä Suomessa perinteisesti vahvan saksalaismielisyyden kanssa sai neuvostojohdon pitämään saksalais-suomalaista offensiivia entistä varmempana. Saksan kanssa sovitun etupiirijaon suojissa toteutettu talvisota oli Neuvostoliitolle tämän uhan eliminoiva ennaltaehkäisevä operaatio.

Suomella on kokemusta sekä liittoutumattomana että liittoutuneena olemisesta laajan kansainvälisen konfliktin tilanteessa.

Talvisotaan joutuminen oli Suomen politiikalle moninkertainen mahalasku. Moskovaa ei ollut saatu vakuutetuksi maan puolueettomuustahdosta, mutta myöskään hyökkäyksen ehkäisevää pelotetta ei ollut pystytty luomaan sen paremmin uskottavan oman puolustuskyvyn rakentamisen kuin sotilaallisen liittoutumisenkaan kautta.

Paradoksaalisesti Stalin tuli talvisodassa luoneeksi sen hyökkäyshaluisen Suomen, jota se oli koko sotienvälisen ajan pelännyt, mutta jota tosiasiassa ei ollut aikaisemmin olemassa. Kun Suomen ja Ruotsin liitto oli tyrmätty niin Moskovassa, Berliinissä kuin Tukholmassakin, hakeutui revanssia janonnut Suomi Hitlerin liittolaiseksi.

Geopoliittinen perusdilemmamme on sama kuin 1930-luvulla: naapuruus arvaamattoman suurvallan kanssa.

Tämä perustotuus huomioiden meidän on kysyttävä, muodostuuko kokonaisturvallisuutemme lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä paremmaksi sotilasliiton jäsenenä vai sen ulkopuolella? Venäjän tulevan kehityksen ja toimien ennakoimisen vaikeuden vuoksi kysymykseen vastaaminen on hyvin hankalaa.

Hyvä turvallisuusstrategia ehkäisee ongelmat jo ennakolta. Mitä uskottavammin se viestittää maan kimppuun hyökkäämisen muodostuvan hyökkääjälle kalliiksi, sitä epätodennäköisempää tällaisesta hyökkäyksestä tulee. On tärkeää kuitenkin ymmärtää, että Moskovassa näitä kalleuslaskelmia saatetaan tehdä meidän näkökulmastamme hyvinkin erikoisella matematiikalla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

jokisip@utu.fi

Kirjoittaja on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja ja poliittisen historian professori.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Op server
Synkkä on yö
Kiinnitin huomioni siihen, että Lavrov antoi ennakkopäätöksen RUOTSIN Nato-jäsenyyden seurauksita. "Ei tiiä meistä mittää, jäniksiä luuloo olevan."
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Eläkeläinen
Unohtuiko jotain ?
Historiaa harrastavana ihmettelen tutkijan valikoivaa tapaa kertoa lähihistoriastamme. Kolumnissa sanotaan Stalinin luoneen hyökkäyshaluisen Suomen, eihän se aivan niin mennyt. Kyllä neuvostohallinnolla oli perustellut syyt epäillä Suomea. Vai mitä pitäisi ajatella siitä, että Suomi salli amiraali Cowanin laivasto-osaston pitää Koivistoa tukikohtanaan 1919-1921 ja tehdä sieltä mm. torpedo- ja ilmahyökkäyksiä Kronstadt'in. Suomen hallitus tuki enenmmän tai vähemmän avoimesti Vienan ja Aunuksen retkiä, joilla yritettiin kaataa punahallintoa (ja saada haltuun Itä-Karjalan metsävarat). Lisäksi koko 20- ja 30-luvun Suomi tuki Neuvostoliittoa kaatamaan pyrkiviä emigranttijärjestöjä sallimalla niiden toiminnan Suomen maaperällä ja avustamalla niitä vakoilu-ja sabotaasitoiminnan järjestämisessä.
Lisäksi Virossa Pätsin hallintoa kaatamaan pyrkineitä Vapseja avustettiin antamalla aseita ja Merivartioston aluksia niiden kuljettamiseen. Kapinan johtaja Artur Sirkin pakoa Suomeen avustettiin jne.
Ei meillä ole mitään syytä kaunistella menneisyyttämme. Meidän kannattaisi ottaa oppia Saksasta historiaa käsitellessä.
Tämä on erityisen tärkeää, kun käsitellään Nato-kysymystä,

Yst. terv.
J. H.
Raisio
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
peejiiäm
Naapurisopu, onko sitä
"Saksan kanssa sovitun etupiirijaon suojissa toteutettu talvisota oli Neuvostoliitolle tämän uhan eliminoiva ennaltaehkäisevä operaatio."

Alkuun N-liitto nimesi uhkaksi Saksan. Kun Saksa liittoutui N-liiton kanssa, uhkaksi kelpasi myös Englannin ja Ranskan liittouma. Ei siksi eikä sen puoleen, sekä Britannia että Ranska kehittelivät Suomen avustusoperaation kylkiäisenä sotatoimia N-liittoa vastaan niin Murmanskissa kuin Kaukasiassa. Tämä uhka ilmeisesti auttoi Suomea rauhan saamisessa. Mutta edelleen Stalinin perillinen Putin pelottelee kansaansa lännen uhkalla, siis Natolla. Joko liitymme pikaisesti Natoon tai yritämme kestää naapurin uhittelun - jatkuvasti.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyhä yksinkertaisuus
Vast: Naapurisopu, onko sitä
Tyhmä kysymys: Luuleeko peejiiäm naapurin uhittelun jollakin tavoin vähenevän, jos Suomi päättää liittoutua Natoon?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
peejiiäm
Vast: Naapurisopu, onko sitä
Nimim. "Pyhä yksinkertaisuus": Uhittelu tuskin tästä vähenee, mutta vahvan kaverin kanssa sitä on helpompi sietää...;-)
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.