Muu maa mansikka teollisuudelle
Tuore tutkimus kertoo, että liki puolet teollisuusyrityksistä pohtii tuotannon siirtämistä ulkomaille lähivuosina. Monet muualle muuttaneet yritykset kutsuvat tätä tiedotteissaan etabloitumiseksi.
Paluumuuttoa miettiviä on vähemmän. Kyselyyn vastanneista yrityksistä vain hieman yli kymmenen prosenttia aikoo siirtää tuotantoaan takaisin Suomeen.
Yrityksistä 30 prosenttia kertoo vieneensä työpaikkojaan ulkomaille viimeisen viiden vuoden aikana. Tampereen teknillisen yliopiston selvityksen mukaan työvoimakustannukset ovat suurin houkutin siirtää tuotantoa pois Suomesta.
Tämä on ollut yleisessä tiedossa jo kauan. Tästä on kyse, kun hallitus yrittää saada aikaan paljon puhuttua kipailukykyloikkaa. Pelkästään palkoilla suomalaiset teollisuuden työntekijät eivät elinkustannusten takia pysty kilpailemaan esimerkiksi Itä-Euroopan työvoiman kanssa.
Tutkimuksen mukaan juuri Itä-Eurooppa on tätä nykyä houkutteleva paikka sekä suomalaisille, ruotsalaisille että tanskalaisille yrityksille. Kiina näyttää menettäneen suosiotaan. Yksi syy on mahdollisesti se, että kiinalaisten palkkataso on vuosien varrella noussut.Toinen syy voi olla etäisyys. Muun muassa Biolan siirsi muovikomponenttiensa valmistuksen Kiinasta Suomeen säästääkseen kuljetuskustannuksissa.
Paluumuuttajat ovat joskus antaneet ymmärtää, että Suomeen on tultu takaisin työn laadun takia. Totta kai yritys kernaasti luo mielikuvaa tuotantonsa laadun paranemisesta.
Biolanin Kiinan liiketoimintoja johtanut Kaj Paavola sanoo, että on turha pitää yllä sellaista illuusiota, jonka mukaan olisimme työn laadussa täällä valtavan erinomaisia. Tosin hän myöntää, että suomalainen tuotanto on edellä kiinalaista keskivertolaatua (TS 19.2.).
Yhdessä ruotsalaisen ja tanskalaisen yliopiston kanssa tehty tutkimus osoittaa, että Ruotsissa teollisuusyrityksiä palaa takaisin samaan tahtiin kuin lähtee ulkomaille. Valitettavasti sitä ei osata sanoa, mitkä ovat länsinaapurin vahvuudet Suomeen verrattuna.Tätä kysymystä meillä tulee miettiä erityisen hartaasti. Vastaukseksi ei riitä tietyiltä tahoilta mieluusti esitetty väite, että Ruotsin etuna on oma valuutta. Täysin vailla merkitystä tämä ei ole.
On täysin ymmärrettävää, että teollisuus hakee tehokkuutta ja kustannussäästöjä joka suunnasta. Siinä monet ovat onnistuneet kohtalaisesti.
Pörssissä noteeratut teollisuusyritykset paransivat viime vuonna kannattavuuttaan, mutta liikevaihto jatkoi alamäkeä.
Jälkimmäisen takia yritykset maksavat voittojaan osinkoina eivätkä investoi uuteen tuotantoon. Uutta kapasiteettia on turha rakentaa, kun vanhakin pyörii vajaalla teholla. Myös epävarmuus tulevaisuudesta vähentää investointihaluja.
ts.paakirjoitus@ts.fi
