Mielipiteiden kolumnit

Ruokamarkkinat käännekohdassa

Uutinen Yhdysvaltain mediassa viime talvena kertoi, ettei maahan ole rakennettu ainuttakaan uutta ostoskeskusta vuoden 2006 jälkeen. Monet ihmisiä kuhisseista kolosseista kasvavat oviensa raoista pajua ja kelpaavat enää vain kauhuelokuvien kulisseiksi.

Suomessa kauppakeskukset keräävät väkeä ja uusia suunnitellaan entiseen tapaan. Mitä marketit luoneille amerikkalaisille oikein tapahtuu?

Selvitin asiaa New Yorkissa ja sain kolme vastausta: ravintolat, nettimyynti, luomu- ja lähiruoka. Kaupungeissa ihmiset syövät enemmän ulkona ja ostavat kotitarpeensa pienistä korttelikaupoista ja netistä.

LUOMUUN JA LÄHIRUOKAAN erikoistuneet kaupat ovat syrjäyttäneet perinteisiä marketteja. Esimerkiksi Whole Foods -ketju aloitti 25 vuotta sitten yhdellä R-kioskin kokoisella luomumyymälällä ja toimii nyt yli kolmessa sadassa keskisuuressa myyntipisteessä. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 12 miljardia dollaria, mikä on noin puolet yhden maansuurimman ruuan jakelijan McDonaldsin Pohjois-Amerikan myynnistä. Whole Foods työllistää suoraan yli 50 000 ihmistä ilman ainuttakaan isoa markettia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pragmaattinen amerikkalainen käyttää nettiä silloin kun se helpottaa ostoksien tekoa ja on hinnaltaan edullinen. Luomuruuan menekin lisääntyminen kertoo ihmisten uudesta kiinnostuksesta terveyteensä, ympäristön tilaan ja eettiseen kulutukseen.

Pohjoismaista Tanska ja Ruotsi kasvattavat luomumyyntiä merkittävästi. Suomi sen sijaan junnaa kaukana takana muistuttaen tässäkin suhteessa enemmän entisiä Itä-Euroopan maita kuin kehittyvää läntistä taloutta.

Vahinko, koska juuri luomutuotannossa meillä olisi kerrankin luontaisia vahvuuksia ruokamarkkinoilla. Vuosikymmenien ajan olemme yrittäneet kaikin tehokeinoin lisätä vain tuotannon määrää maailman pohjoisimmalla viljelyalueella ja keskittäneet jalostuksen muutamaan isoon yksikköön.

”Luomutuotannossa meillä olisi kerrankin luontaisia vahvuuksia ruokamarkkinoilla.”

Tuloksena on liki kolmen miljardin vuotuinen tappio ruokaketjumme vientitaseessa. Ostamme joka vuosi ulkomailta tuolla summalla enemmän ruokaa ja maatalouden tuotantopanoksia kuten torjunta-aineita, lannoitteita ja rehuvalkuaista kuin niitä viemme.

LAATU EI ruokamarkkinoilla tarkoita enää vain Eviran hyväksymää bakteeripitoisuutta, vaan makua ja tuotteen muita ominaisuuksia, kuten terveellisyyttä, ympäristöystävällisyyttä ja eettistä tuotantotapaa.

Perinteinen mielikuva suomalaisen ruokaketjun puhtaudesta ilmeisesti saa kuluttajat uskomaan kaiken olevan kunnossa. Ikävä kyllä Saaristomeren leväpuuro sakenee kesä kesältä, kun taas Suomenlahden itäosa kirkastuu hyvää vauhtia. Pietarin jätevesien puhdistuttua näkyy ero maatalouden päästöissä Suomen ja Venäjän välillä. Venäjällä pellot ovat pääosin kesannolla, eikä päästöjä siltä osin tule. Meillä tehoviljely jatkuu.

Maatalouden tuontikemikaalit käyvät kalliiksi kansantaloudellemme monella tapaa. Ruuantuotannon terveysvaikutuksista saadaan koko ajan uutta tutkimustietoa. Kaikkiaan ravinnon lisäaineet ja maatalouden myrkyt on maailmalla tutkimuksissa yhdistetty yli kymmeneen eri syöpätyyppiin.

Hyviksi rengeiksi luulluista maatalouden kemikaaleista on tulossa hiljalleen huonoja isäntiä. YK:n maatalousjärjestö teki 2007–2009 kenttäkokeita 50:ssä kehitysmaassa opettaen viljelijöitä kasvattamaan tuotteensa luomuna. Satomäärät kasvoivat 80 prosenttia. YK suositteleekin siirtymistä laajamittaiseen luomutuotantoon maailmassa ruuantuotannon turvaamiseksi. Yhdellä kauhalla voi edistää montaa asiaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

OSMO RAUHALA

Kirjoittaja on taidemaalari ja maanviljelijä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (12)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Heikki Jokipii
Missä maassa?
Tuosta tulee mielikuva, että jossakin Afrikan maassa olisi luomutuotannolla nostettu satotasoja 80 prosenttia. Siis vallan huikeasti!

Voisitko, Osmo Rauhala, kertoa, mistä maasta oli kyse?

Ei, en ole kiinnostunut siitä, missä jotain koeviljelmiä on ollut! Vaan missä maassa todella olisi koko maan satotaso näin, luomumenetelimin, nostettu. Vastaa siihen kysymykseen.

Myöskään en ole missään nähnyt, että FAO - eli YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö olisi suositellut siirtymistä luomumenetelmiin, ruokaturvan parantamiseksi. Jos tiedät toisin, kerro se täällä.

(Ennakoin jo mahdollista vastaustasi: jos FAO on jossain suositellut, että rikkaisiin maihin myydystä luomusta kehitysmaa saa vientituloja, se ei ole suinkaan sama asia.)
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Heikki Jokipii
Tuonti ja luomu
"Ostamme joka vuosi ulkomailta tuolla summalla enemmän ruokaa ja maatalouden tuotantopanoksia kuten torjunta-aineita, lannoitteita ja rehuvalkuaista kuin niitä viemme."

Noista tuotantopanoksista nyt puhumatta, niin sitä mukaa kuin luomun kysyntä Suomessa on kasvanut, on kasvanut myös tuontiluomun osuus. Se on nyt (Pro Luomun Marja-Riitta Kottilan arvio) noin 40% kun tavanomaisessa ruoassa tuonnin osuus on pienempi, noin 30%.

Samantyyppinen on kehitys ollut myös Ruotsissa ja jopa koko EU:ssa, jossa luomutuotteista tuodaan noin puolet EU:n ulkopuolelta. Käsittääkseni USA:ssa tilanne on kutakuinkin samanlainen.

Luomumetelmin Suomessa tuotetaan viljelypinta-alaa kohti vain noin neljännes siitä mitä tavanomaisin menetelmin. Jos nykyisenkin hallituksen itsepäistä linjaa (vaikka luomu ei mene kaupaksi) luomualan lisäämisesta 20%:iin jatketaan, on suorastaan väistämätöntä, että Suomi tuo yhä enemmän ruoastaan, myös tavanomaisesta, ulkomailta.

Jos sittenkin puhuisi "tuotantopanoksista": niiden merkitys varmasti on murto-osaluokkaa valmiin ruoan tuontiin verrattuna!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
O.R
YK raportti

Heikki Jokipiille

Kyseessä on YKn maatalousfoorumin IAASTD- raportti 2009, jonka yhteydessä vuosina 2005-2007 on tehty mm. kenttäkokeita luomuviljelystä. Koko hankkeeseen osallitui YKn järjestöjen( myös FAO) lisäksi mm. IMF . Yhteenvedossa kerrotaan mukana olleen 110 maata Aasia, Etelä-Amerikka ja Afrikka, Pohjois-Amerikka ja Eurooppa mainitaan alueina.

HS uutisoi aiheesta 19.11.2009 mm. seuraavasti:

´´IAASTD päätyi esittämään perusteellista lähestymistavan muutosta maatalouden kehittämiseen. Foorumi totesi ettei geenitekniikka ole ratkaisu huimasti nouseviin elintarvikkeiden hintoihin ja nälkään. Sen sijaan se suositteli pieniin tuotantopanoksiin ja kustannuksiin perustuvia ekologisia viljelymenetelmiä.´

Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Heikki Jokipii
Vast: YK raportti
Tuo IAASTD-raportti ei ollut YK:n eli FAO:n kannanotto, vaan IMF:n kokoaman satunnaisen porukan työn tulos.

Sen sijaan FAO:n raportti ja sen voimassaoleva linja on "Save and Grow"-dokumentti (FAO, 2011) joka takuulla ei hylkää keinolannoitteita, vaan niitä lämpimästi suosittaa. Iskulauseena onkin: "Vihreä vallankumous ja siitä eteenpäin",

FAO ei suosittele pieniin tuotantopanoksiin ja kustannuksiin perustuvia menetelmiä siitä yksinkertaisesta syystä, että näillä pienillä panoksilla saadaan pieniä tuloksia. Se ei riitä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
O.R
Jokipii osa 2
Heikki Jokipiille 2

Maailmassa ei ole tiettävästi valtiota joka olisi siirtynyt kokonaan luomuun , minkä vuoksi vertailua ei voi tehdä. Viljely ilman kemikaaleja ole sama asia. Mutta mm. edellä mainittu YKn koetoiminta ja raportti sekä mm. arvostetun Michiganin maatalousyliopiston USA tekemien tukimusten 2007 mukaan, olisi mahdollista nostaa juuri kehitysmaissa nykyisiä satotasoja 80% luomutuotannolla, mikä ei ole lainkaan huono suoritus. Yli 90% maailman ruuasta kulutetaan siellä missä se tuotetaan, eli 80% nousu kehitysmaissa auttaisi merkittävästi maailman nälkäongelmassa, eikä synnyttäisi samoja ympäristöongelmia kuin tehoviljely.


Suomessa on todella omituinen tilanne ruokamarkkinoilla, sikäli että vaikka kotimaan luomukulutus kasvaa, mm. viime vuonna se oli 5% suurempaa kuin tavanomaisen ruuan myynnin kasvu,( Kottila) Suomen maatalous-ja jalostus ei saa luomutuotteita markkinoille. Näin esimerkiksi olemme tuoneet pitkään luomujuustoja ulkomailta samaan aikaan kun Valio vähensi luomujuusto valikoimaansa kahdesta yhteen. Turun kauppakorkeakoulussa minulle opetettiin että tarjonta synnyttää kysyntää, mutta jostain syystä Suomen luomumarkkoinoilla reagoidaan kasvavaan kysyntään kaventamalla kotimaista tarjontaa.

Osmo Rauhala
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Heikki Jokipii
Vast: Jokipii osa 2
"Maailmassa ei ole tiettävästi valtiota joka olisi siirtynyt kokonaan luomuun , minkä vuoksi vertailua ei voi tehdä."

Miksei siis tällaisia maita ole? Miksi yhdestäkään kokonaisesta maasta ei ole sellaistakaan tietoa, että se olisi luomumenetelmin nostanut ruokatuotantoaan merkittävästi?

Sen sijaan keinolannoitteisiin perustuvas Vihreästä vallankumous on pystynyt tämän tekemään.

On täysin uskomatonta, jos kerran luomuviljely nostaisi nykyisiä satotasoja 80% ja sen lisäksi olisi "pieniin tuotantopanoksiin ja kustannuksiin perustuva" menetelmä, etteikö se leviäisi kehitysmaissa kuin kulovalkea. Näin ei tapahdu, miksi?

Vielä joku vuosi sitten mainostettiin, että melkein tällainen maa olisi, Kuuba, joka satsaisi luomumenetelmiin. Sen ylistys koko lailla vaimeni, kun selvisi, että Kuuba tuo n. 60-70% elintarvikkeistaan ulkomailta.

Idea onkin siinä, että tuo 80% nousu on laskettu jostakin täysin primitiivisestä menetelmästä: jos noin puolen tonnin maissisato hehtaarilta nousee tonniin, prosentuaalinen nousu on tuo. Tehoviljelyllä sato saadaan Afrikassa nousemaan aivan rutiininomaisesti 3 tonniin, pienellä lisäyrityksellä 6 tonniin.

Kumpaan kannattaa siellä satsata? Kun ottaa huomioon, että Afrikassa ei ole valtion luomutukia - eikä juuri kuluttajia, jotka suostuisivat maksamaan ruoastaan tuplahinnan!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää