Kolumnit

NLP-satuja kaupan kaikille ostohaluisille

NLP:ksi eli neurolingvistiseksi programmoinniksi kutsutaan kirjavaa joukkoa päämäärähakuisia vuorovaikutustapoja. Sen piiriin kuuluu sekä psykoterapian kaltaista toimintaa että neuvottelutaitojen oletettua tehostamista silloinkin, kun kyseessä ei lainkaan ole auttaminen.

Menetelmää mainostetaan esimerkiksi markkinoinnin tehostamiseen. Toisin kuin psykoterapiapätevyyteen johtavia koulutuksia NLP-opintoja kaupataan kaikille ostohaluisille heidän pohja- ja ammattikoulutuksestaan, työkokemuksestaan, motiiveistaan, taustoistaan ja henkilökohtaisista ominaisuuksistaan piittaamatta.

Tosiasiassa NLP ei nimestään huolimatta ole muita puheeseen ja vuorovaikutukseen perustuvia auttamiskeinoja millään lailla enempää tekemisissä neuronien, kielen tai ohjelmoinnin kanssa – ei tosin vähempääkään.

Luonnontieteelliseltä kuulostava terminologia ei perustu mihinkään todellisiin lingvistisiin tai neuraalisiin havaintoihin. Sen perusolettamusten kuten eräiden kielellisten prosessien ja silmänliikkeiden kokeellinen tutkimus ei ole koskaan antanut niille tukea, ja siitä näytetään jo luovutun.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Eräässä mielessä menetelmä on vaikuttava: se antaa harjoittajalleen itseluottamusta heittäytyä intensiiviseen vuorovaikutukseen toisen ihmisen kanssa. Se, seuraako tästä hyvää, pahaa vai jotain siltä väliltä, riippunee ongelman luonteesta ja terapeutiksi ryhtyneen henkilön muusta koulutuksesta, persoonallisuudesta, osaamisesta ja tavoitteista.

Pyörä on keksitty uudelleen: puhumalla, eläytymällä ja mielikuvaharjoitteluun rohkaisemalla voi joskus auttaa ihmisiä.

Vuonna 2012 julkaistussa systemaattisessa tieteellisessä katsauksessa brittiläinen tutkimusryhmä kokosi kaiken tiedon menetelmän tuloksellisuustutkimuksista mitään karsintaa tekemättä. Näin löydettiin 1 459 tekstiä, joista kuitenkin vain 10 raportoi kokeellisista tutkimuksista.

” Vaikka näytön puute ei olekaan todiste tehottomuudesta, NLP-markkinointi on huikeiden lupaustensa osalta tyhjää mainoskieltä.”

Viisi näistä oli vakuuttavinta laatua: kontrolloituja ja satunnaistettuja vertailevia tutkimuksia. Muissa vain kuvattiin hoidettavien tilaa ennen ja jälkeen hoidon. Hoidettavat tilat olivat ahdistuneisuushäiriöitä, ylipainoisuutta, aamupahoinvointia, päihdeongelmia ja ahtaan paikan kammoa magneettikuvausten yhteydessä.

Viidestä tutkimuksesta yksi tuotti NLP-metodia suosineen tuloksen, neljä ei. Kuvattu voinnin koheneminen ryhmien sisällä avoimissa tutkimuksissa herätti vaikutelman yleisestä johonkin hoitamiseen liittyvästä vaikutuksesta.

Virhelähteiden esiintymistä pidettiin todennäköisenä. Todettiinkin, etteivät tulokset tukeneet yhteiskunnan rahoitusta menetelmän väitetysti terveysvaikutteiselle käytölle. Vertailukohdiksi soveltuvista menetelmistä kuten hypnoosista ja kognitiivisesta psykoterapiasta puolestaan on kontrolloituihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.

Vaikka näytön puute ei olekaan todiste tehottomuudesta, NLP-markkinointi on huikeiden lupaustensa osalta tyhjää mainoskieltä. ”Ennen luulin enkeliä valkoiseksi, mutta sitten näin Sertolla pestyn perkeleen.” Olisi hyvä myös karttaa NLP:lle ominaista manipulatiivista kielenkäyttöä hoidollisten suhteiden ulkopuolella.

Esimerkiksi psykodynaamisen psykoterapian koulutuksessa tähdennetään, että toisen henkilön käyttäytymistä koskevat tulkinnat hoitosuhteen ulkopuolella ovat useimmiten loukkaavia. Eräistä mainospuheista päätellen manipulointiin mieltynyt NLP:n opiskelija voi myös aiheetta alkaa pitää itseään moneen tehtävään pätevänä terapeuttina uskoessaan markkinointilupauksiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

HANNU LAUERMA

Kirjoittaja on Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri ja THL:n tutkimusprofessori

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Sanna
Mitä vuorovaikutus on
Kiitos kirjoituksesta! En ole perehtynyt NLP:hen syvällisesti, mutta jonkin verran kuitenkin, koska aiheeseen törmää usein. NLP:n hyvistä puolista huolimatta minua häiritsee siinä juuri sen manipulatiivinen ja kontrolloiva ote. Tosin mitä tahansa ideaa voi käyttää manipulointitarkoituksiin, mutta on ikävää, miten usein NLP:ssä korostuu juuri se, että ei pyritä vapaaseen vuorovaikutukseen vaan siihen, että saadaan kontrolloitua toinen antamaan itselle jotain.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.